Suomi tarvitsee kasvumyönteisempää asennetta
Suomi tarvitsee kasvua. Etenkin sitä tarvitaan yksityisellä sektorilla – siellä, missä uutta arvoa, työpaikkoja ja innovaatioita syntyy. Kasvuyritykset ja kasvua tavoittelevat pk-yritykset ovat avainasemassa, jotta Suomi pärjää kansainvälisessä kilpailussa ja pystyy tarjoamaan hyvinvointia myös tuleville sukupolville.
Tällä hetkellä keskustelu yritysten kasvusta on kuitenkin Suomessa usein varovaista tai jopa negatiivista. Kasvuun ja menestykseen saatetaan suhtautua hieman epäillen, ja joskus epäonnistumisen pelko jopa estää yrityksiä ottamasta rohkeita askelia. Myös uutisointi kasvuyrityksistä keskittyy valitettavan usein menestyneiden yrittäjien elämän kateelliseen taivasteluun tai kasvuyrittämiseen väistämättä kuuluvien epäonnistumisten korostamiseen.
Kasvuhaluttomuus huolestuttaa
Suomen Yrittäjien, Finnveran ja Työ- ja Elinkeinoministeriön kevään 2025 Pk-yritysbarometristä ilmi käyvät yrittäjien asenteet ovat myös varsin huolestuttavia. Kyselyn mukaan vain 6 prosenttia tutkituista yrityksistä ”pyrkivät voimakkaaseen kasvuun” ja 32 prosettia sanovat “kasvavan mahdollisuuksien mukaan”, kun taas 33 prosenttia pyrkivät “säilyttämään asemat” ja jopa 25 prosentilla “ei ole kasvutavoitetta lainkaan”. Loput 4 prosenttia ilmoittivat lopettavansa tämän vuoden aikana.
Barometrin yrityksistä suurin osa lienee hyvin pieniä mikroyrityksiä, mutta luvut ovat kuitenkin viimeisen vuosikymmenen aikana heikentyneet. Vielä syksyllä 2016 voimakkaaseen kasvuun pyrki 11prosenttia yrittäjistä ja 39 prosenttia sanoi kasvavansa mahdollisuuksien mukaan. On huolestuttavaa, jos kasvuyrittäjät eivät Suomessa pyri kasvattamaan liiketoimintaansa ja samalla luomaan uutta taloudellista hyvinvointia.
Kasvumme on naapureista jäljessä
Kansainvälinen kilpailu kovenee, ja ilman kasvuhakuista yrityskenttää jäämme jälkeen. Pohjoismaiset verrokkimaamme Ruotsi ja Tanska tuottavat merkittävästi meitä enemmän uusia kansainvälisiä kasvuyrityksiä, ja olemme jäämässä pahasti tästä kehityksestä jälkeen.
Kasvuyrityksistä dataa julkaisevan Dealroomin ”Top 100 Nordic Startups to Watch” -listalla suomalaisia yrityksiä on vain 14, kun Ruotsissa niitä on 38 ja Tanskassa 34. Asukasluvultaan samaan luokkaan kuuluvassa Tanskassa on siis yli kaksi kertaa enemmän lupaavia kasvuyrityksiä kuin Suomessa.
Asukasluvultaan samaan luokkaan kuuluvassa Tanskassa on yli kaksi kertaa enemmän lupaavia kasvuyrityksiä kuin Suomessa.
Suomessa on paljon osaamista ja innovatiivisuutta, mutta liian harva yritys tavoittelee kunnianhimoisesti kasvua, vaikka juuri kasvuyritykset luovat uusia työpaikkoja ja kasvattavat kansantaloutta. Jos useampi pk-yritys suuntaisi katseensa vahvemmin ja aikaisemmassa vaiheessa kansainvälisille markkinoille, sekä työllistäisi rohkeammin ja investoisi kasvuun, vaikutukset näkyisivät koko yhteiskunnassa: enemmän työpaikkoja, suurempi verokertymä ja paremmat mahdollisuudet ylläpitää hyvinvointia.
Kasvu ja kansainvälistyminen on monen yrityksen elinehto
Yritykselle kasvu ei ole pelkkä mahdollisuus, vaan usein elinehto. Kustannukset, erityisesti palkkakulut, nousevat jatkuvasti. Jos yrityksen liikevaihto ja kannattavuus eivät kasva samassa tahdissa, yritys ajautuu nopeasti tilanteeseen, jossa kilpailukyky heikkenee, katteet kapenevat ja toiminnan jatkaminen saattaa muuttua mahdottomaksi. Valitettavan usein tällaisissa tilanteissa nähdään, että lupaava yritys myydään halvalla ulkomaisille sijoittajille tai kilpailijoille.
Pk-yrityksille kasvu tarkoittaa käytännössä myös parempaa riskienhallintaa, mahdollisuuksia panostaa kehitykseen ja kykyä tarjota työntekijöilleen parempia uramahdollisuuksia. Kasvuhaluttomuus ei ole vain yrityksen oma ongelma – se vaikuttaa koko Suomen talouden dynamiikkaan.
Kasvuhaluttomuus ei ole vain yrityksen oma ongelma – se vaikuttaa koko Suomen talouden dynamiikkaan.
Kasvu vaatii lähes aina kansainvälistymistä. Kotimarkkinamme Suomi on liian pieni lähes kaikille kasvuhakuisille yrityksille, ja myyntiä onkin haettava nopeasti Suomen rajojen ulkopuolelta. Nykyisenkaltaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen ei onnistu pelkästään myymällä tuotteita ja palveluita suomalaisille yrityksille ja kuluttajille. Me tarvitsemme viennin tuomaa lisäarvoa.
Positiivisempi asenne luodaan yhdessä
Jotta Suomi pysyy kilpailukykyisenä, tarvitsemme enemmän kasvuun tähtääviä yrityksiä. Tarvitsemme myös myönteisempää ilmapiiriä ja asennetta, jossa yrittäjyyttä ja kaupallista menestystä arvostetaan. Kasvu ei ole vain yritysten etu – se hyödyttää koko yhteiskuntaa.
Meidän kaikkien – yrittäjien, työntekijöiden ja päättäjien – tulisi kysyä itseltämme: kuinka voimme tukea kasvua? Miten voimme luoda ympäristön, jossa yritysten on helpompi onnistua? Luommeko uusia työpaikkoja nuorille?
Me kasvuyrittäjien Boardman Grow verkostossa olemme sitoutuneet ainakin seuraaviin tekoihin:
- tarjoamme kasvusta kiinnostuneille yrittäjille mahdollisuuksia keskustella avoimesti ja rehellisesti liiketoiminnan eri puolista vertaistensa kanssa
- jaamme heille oppeja kokeneemmilta yrittäjiltä ja johtajilta ja
- rohkaisemme kasvuun tuomalla esiin positiivisia onnistumistarinoita kasvuyrittäjyyden kentältä.
Jussi Luhtasela on kokenut digitaalisen liiketoiminnan ammattilainen, jolla on vankka kokemus online-palveluiden kehittämisestä ja myynnistä sekä B2C- että B2B-maailmassa. Tällä hetkellä hän toimii useamman kasvuyhtiön kaupallisena neuvonantajana Interim rooleissa, auttaen näitä yrityksiä skaalaamaan liiketoimintaansa Suomessa ja maailmalla.
Marcus Mattila on kansainvälisesti meritoitunut asiakkuuksien kehittäjä, entinen Reaktorin pitkäaikainen liiketoimintajohtaja ja nykyinen VALA Groupin toimitusjohtaja. Hänellä on laaja kokemus laadunvarmistuksesta, ohjelmistokehityksestä, digitaalisesta transformaatiosta ja konsultointiliiketoiminnan johtamisesta.
Boardman Grow on kasvuyrittäjäverkosto, joka edistää kasvun ja kansainvälistymisen kulttuuria Suomessa. Olemme jäsenperusteinen foorumi keskinäiseen tiedon ja osaamisen vaihtoon, verkostoitumiseen sekä suhteiden luomiseen.
