Näin syntyvät liike-elämän kovimmat ratkaisut

Hyvät päätökset kantavat yrityksiä vaikeinakin aikoina, kun taas huonot päätökset suistavat parhaatkin firmat perikatoon, vaikka ajat olisivat hyvät. Päätöksenteon anatomiaa on kuitenkin kansainvälisestikin tutkittu vähän. Miten tärkeimmät ja pitkävaikutteisimmat ratkaisut tehdään?

Katja Boxbergin ja Samppa Vilkunan vuonna 2021 julkaistu Päätös -kirja pureutuu bisnespäätösten taustoihin ja selvittää, miten jokaisesta meistä voi tulla parempi päätöksentekijä. Aiheesta löytyy melko paljon teoriaa, mutta vastakkaisesti yllättävän vähän käytännön esimerkkejä päätöksenteosta.

“Lähtökohtana oli alusta alkaen, että haastattelisimme suomalaisten yritysten ylintä johtoa, pörssiyhtiöiden toimitusjohtajia ja hallituksen puheenjohtajia sekä omistajia. Halusimme heti mennä sinne kärkeen,” toteaa Vilkuna.

Kirjassa kokemuksistaan ovat kertomassa kokeneet suomalaiset yritysjohtajat mm. Nathalie Ahlström, Pekka Ala-Pietilä, Antti Herlin, Veli-Matti Mattila, Inka Mero, Sanna Suvanto-Harsaae ja Björn Wahlroos.

“Kaikki henkilöt, joita kysyimme haastatteluun mukaan, olivat todella halukkaita ja innokkaita keskustelemaan kanssamme. Tämä kieli, että aihe oli tärkeä,” kertoo Boxberg.

Kuultujen suomalaisten ylimmän johdon tarinoiden pohjalta voidaan sanoa, että vaikeimmat päätökset koskevat lähes poikkeuksetta ihmispäätöksiä. “Ihmispäätökset tuppaavat menemään tosi usein pieleen, kun ihmisten pään sisään on lähes mahdotonta päästä,” toteaa Boxberg. Esimerkiksi Risto Siilasmaa kuvaakin oikean ihmisen etsimistä “rikosetsivän työksi” ja silti on olemassa riski tehdä vääriä valintoja.

Haastatteluissa nousee myös esille Suomessa oleva “erimielisyyden pelko” ja diversiteetin merkitys päätöksenteossa. Lukuisten yritysten hallituksissa toimiva Sanna Suvanto-Harsaae totesi esimerkiksi haastattelussa, että usein suomalaisissa hallituksissa ei uskalleta haastaa ja enemmänkin haetaan konsensusta.

Myös Peter Seligson korostaa, että hallituksissa tulee olla diversiteettiä, jotta päätöksentekoprosessiin saadaan monipuolisesti erilaisia näkemyksiä. Näin saadaan monipuolisia ja rohkeitakin hallituksen jäseniä mukaan päätöksentekoon.

Myös Antti Herlin korosti, että arvostaa omissa hallituksen jäsenissään erityisesti itsenäistä ajattelua ja yrittääkin metsästää jäseniä juuri tällä näkökulmalla hallituskokoonpanoon.

Kirjailijoiden mukaan haastatteluissa yllätti erityisesti se, että vaikka tekoälyn ja koneoppimisen on sanottu helpottavan tulevaisuudessa päätöksentekoa, tehdään usein päätös kuitenkin loppupeleissä intuitioon pohjaten.

Yleisesti päätöksentekijöitä yhdistää Boxbergin ja Vilkunan mukaan rohkeus ja itsenäinen ajattelukyky. He ovat visionäärisiä ja kykenevät hahmottamaan kokonaisuuksia lennosta.

“Päätöksentekijällä pitää olla kokonaisvaltainen päättely- ja arvostelukyky, jonka avulla hän kykenee hahmottamaan kokonaisuuksia päätöksenteon tueksi,” toteaa Boxberg.

Hyvät johtajat osaavat myös tunnistaa heikkouksiaan ja vahvuuksiaan. Toisaalta huippumenestynyt yritysjohtaja Mårten Mickos totesi haastattelussa, ettei pidä itseään hyvänä päätöksentekijänä ja onkin siksi määrätietoisesti pyrkinyt tuomaan ympärilleen ihmisiä, jotka ovat hyviä päätöksentekijöitä.

Boxbergin ja Vilkunan teoksessa kuullaan myös konkreettisia vinkkejä päätöksentekoon. Esimerkiksi Pekka Ala-Pietilä kertoi mielenkiintoisen vertauksen vanhasta sotafilosofiasta, jossa Napoleonilla oli tapana kysyä palkatessaan kenraaleitaan, kuinka onnekkaita he ovat olleet aikaisemmissa taisteluissaan. Vastauksissa ei korostunut onni, vaan sen sijaan hyvä valmistautuminen tulevaan.

“Usein puhutaan, että kävipä hyvä tuuri, mutta sen sijaan taustalla on hyvä valmistautuminen ja erilaisten mahdollisten skenaarioiden pohdinta,” kertoo Vilkuna.

Myös mentoroinnilla ja sparrauksella voi olla suuri merkitys päätöksenteossa. Mentorointi ja kokeneelta oppiminen on Boardman-partneri Marjo Miettisen mukaan ensisijaisen tärkeää, jos haluaa oppia päätöksentekijäksi.

Haastattelujen lisäksi kirjassa perehdytään päätöksenteon tutkimukseen. Kirja puhuttelee kaikkia huippujohtajien kokemuksista kiinnostuneita ja tietenkin omaa päätöksentekokykyään parantamaan pyrkiviä.

Kirjan kirjoittajina toimivat Katja Boxberg sekä Samppa Vilkuna.

Katja Boxberg (s. 1967) on ansioitunut taloustoimittaja, joka työskentelee Talouselämässä. Hän on aiemmin julkaissut mm. kirjan Lumedemokratia (Johnny Kniga, 2009) Taneli Heikan kanssa sekä kirjan Paavo Lipponen (Nemo, 2004). S

Samppa Vilkuna (s. 1975) on kansainvälisen markkinointiviestintätoimisto Supersonin perustaja ja toimitusjohtaja. Hän on kokenut markkinointiviestinnän ammattilainen ja menestynyt yrittäjä sekä Boardman Grown hallituksen jäsen.