Yhteen hiileen voi puhaltaa eri suunnista

Yhteen hiileen voi puhaltaa eri suunnista

Liika yksimielisyys tuhoaa yrityksen. Liika erimielisyys kaataa yrityksen. Mikä on sopiva yhteisymmärryksen määrä?

Saattaisiko olla niin, että Nokiaa riivaa tänä päivänä liian pitkälle viety yhdenmukaisuus? Tuotanto, logistiikka ja jakelu – Nokian valttikortit – ovat parhaimmillaan kun kaikki toimivat ennustettavasti. Mutta uusiutuminen ei perustu käskyjen sokeaan noudattamiseen. Kun kaikki ajattelevat kuin johtaja, ei monikaan ajattele. Missä ovat innovaatiot, rohkeat uudet projektit, entä autonominen skunkworks-yksikkö? Ja jos niitä on, miksi ne eivät nouse pinnalle?

Vastaavasti erimielisyyttä täynnä olevilla yrityksillä on niilläkin ongelmansa. Moni startup-yritys on jähmettynyt tai fokus hajautunut avainhenkilöiden ristiriitoihin. Sun Microsystems halusi tarjota jokaiselle innovaattorilleen rakastavaisen kodin. Jossakin vaiheessa innovaatioita oli liikaa ja yhdenmukaista yritysstrategiaa liian vähän. Paikalle saapui Oracle, joka osaa sanoa projekteille sekä kyllä että erityisesti ei.

burnbabyburnSama haaste piilee pienissä kasvuyrityksissä. Vain se, joka osaa villisti innovoida, voi saavuttaa markkinajohtajuuden. Vain se, joka osaa fokusoida, voi kasvaa nopeasti. Tasapainon löytäminen on vaikeaa. Startup-yritys tarvitsee äärimmäisen terävän teknologiajohtajan ja äärimmäisen vahvan toimitusjohtajan. Mitä tapahtuu kun nämä ovat keskenään eri mieltä – kun teknologia haastaa tekemisen tai tekeminen teknologian? Mitä tapahtuu, kun yrityksen sisällä ollaan kaikesta eri mieltä? Missä kulkee älyn ja hulluuden raja?

Oma kokemukseni johtamisesta on se, että joitakin ongelmia pitää kaikin hinnoin välttää ja ohittaa, ja joitakin ongelmia pitää nähdä haasteina ja ottaa täysin rinnoin vastaan. Erimielisyyksien hallinta on haaste, johon johtajan pitää mielestäni rohkeasti ja nopeasti tarttua. Aktiivisella ja dynaamisella johtamisella erimielisyydet johtavat menestykseen. Villasella painetut ongelmat tahtovat paisua ja pahentua.

Suomalaiset johtajat ovat tässä mielessä etulyöntiasemassa. Kansankulttuuriin kuuluu se, että vaikka ollaan vaatimattomia ja asioista vaietaan, vastakkainasetteluihin mennään kuitenkin reippaasti ja rohkeasti. Samalla on myös opittu, että asioihin löytyy aina vähintään kaksi järkevää näkökantaa.

Historiallisesti Ruotsin valtakausi toi Suomelle monia vahvuuksia ja etuja. Mutta ilman lähes satavuotista kautta Venäjän suurruhtinaskuntana Suomi ei varmaankaan olisi itsenäistynyt jo vuonna 1917. Nykyisestä yhteiskunnasta löytyy sama oikeistolaisuus-vasemmistolaisuus-asetelma kuin muissakin maissa. Mutta kun pelissä on kolme merkittävää puoluetta, on valtayhdistelmiä enemmän kuin kaksi. Sen lisäksi maassamme puhutaan kahta kieltä, jotka eivät ole keskenään ollenkaan sukua. Päivällä poimitaan suomalaisia mustikoita ja illalla vietetään aikaa uusimman amerikkalaissarjan mansikkapaikalla.

Vaikka suomalaiset kasvavat ja elävät yllättävän homogeenisissa oloissa, on kaikille kuitenkin selvää se, että jokaisella asialla on puolensa. Kahden näennäisesti ristiriitaisen asian yhteiselo voi olla paras tie menestykseen. Tämä on tärkeä oivallus myös nopean kasvun yritysten johtajille.

Olen joskus kuullut puhuttavan 20-10-70-säännöstä mielipiteiden suhteen. Kun johtaja lausuu mielipiteensä, 20 prosenttia kuulijoista on samaa mieltä, 10 prosenttia eri mieltä, ja 70 prosenttia ei välitä. Olennaista on, että välinpitämätön 70 prosenttia seuraa tarkasti, miten johtaja suhtautuu eri mieltä oleviin. Tärkeää ei siis ole itse mielipide tai päätös, vaan avoimuus ja kaikkien mielipiteiden kunnioittaminen.

Tästä syystä erimielisyyksien salliminen ja esille tuominen on avainasemassa yrityksen onnistumisen kannalta. Vaikka erimielisyydet olisivat vahingoillisia yritystoiminnalle, kuten ne monesti ovat, ne on parempi kutsua esille ja hoitaa pois päiväjärjestyksestä. Kielletyt ja vaietut asiat tahtovat saada salaisen olemassaolon oikeutuksen.

Johtaja joka ei pelkää erimielisyyksiä eikä pelkää myöntää olevansa ajoittain väärässä, on vahva johtaja. Kun johtaja viestii organisaatiolleen että erimielisyydet ovat tervetulleita ja ne saa lausua ääneen, hän myös avaa ovet kokeiluille ja innovaatioille. Kun johtaja julkisesti vastaa hankaliin kysymyksiin rakentavalla tavalla, hänen arvostuksensa nousee.

Keskusteleva johtaja ei silti luovu päätöksentekijän roolistaan – päinvastoin. Kun kaikki yksimielisyydet ja erimielisyydet on kuultu, johtajalla on ryhmän valtuutus tehdä päätöksensä. Ja kun päätös on tehty, sen takana pysytään.