VIP-jäsenprofiili: Vesa Helkkula, rohkea uudistaja

VIP-jäsenprofiili: Vesa Helkkula, rohkea uudistaja

VIP-jäsenprofiili: Vesa Helkkula, rohkea uudistaja

Yrityskulttuurin muutoksella kannattavaan kasvuun

Yksi tärkeimmistä onnistumisistani on ollut tappiollisen ja globaalisti toimivan Tecnomenin kääntäminen nopeasti kannattavaan kasvuun. Kasvavilla markkinoilla tappiollisen toiminnan alkusyyt liittyivät yrityskulttuuriin, toimintatapoihin ja arvoihin. Johtoryhmän toiminnan ja koostumuksen nopea uudistaminen terveelle pohjalle oli ensisijaisen tärkeää, ja lähdin nopeasti toteuttamaan määrätietoisia muutoksia valitsemani tiimin kanssa. Ennen muuta johdon tuli arvostaa henkilöstöä, asiakkaita ja osoittaa toimivansa vain yhtiön edun mukaisesti – yhtiön edusta poikkeavien omien preferenssien oli väistyttävä. Yrityksen tulos kääntyi kannattavaan kasvuun jo aloitusvuotenani, ja tältä pohjalta omistajat päättivät listata yhtiön pörssin päälistalle, vaikka toimenpideohjelmat olivat vielä kesken. Kaksi viikkoa ennen listautumista pääjärjestäjänä toiminut Mandatum ilmoitti, että listaus olisi peruttava IT-kuplan puhkeamisen ja pörssin hyytymisen vuoksi. En suostunut tähän, vaan toteutimme tuotejohtajani kanssa listausmatkan Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Myimme osakkeet maksimihintaan ja ylimerkitseminen oli moninkertainen. Viikon päästä listauksestamme toinen suomalainen ICT-alan yhtiö epäonnistui vastaavassa yrityksessä.

Markkinan ennustaminen täysin uudella markkinalla on riski

Uuden yrityksen ja liiketoiminnan perustaminen alkaville markkinoille on aina suuri haaste ja riski. Vuonna 2007 perustin Helptenin, jonka tarkoitus oli valloittaa vakuutustelematiikka-ala, jossa autojen vakuuttaminen ja jopa verotus olisi muuttunut kilometriperusteiseksi. Loimme hyvin innovatiivisen monipalvelukonseptin autoilijoille, saimme pääomarahoitusta, TEKES valitsi meidät ensimmäisten joukossa nuorten innovatiivisten yritysten (NIY) rahoitusohjelmaan ja Saksan autoteollisuus palkitsi meidät innovatiivisimmasta palvelusta. Vaikka signaalit olivat vahvoja ja kasvu olisi ollut loogista, vakuutustelematiikkamarkkina ei lähtenytkään liikkeelle kohdemarkkinoillamme Pohjoismaissa ja Saksassa, ja työmme ja saavutuksemme valuivat merkittävältä osin hukkaan. Oli ripeästi muutettava yhtiön suuntaa ja fokusta, ja löysimmekin pian uuden alueen. Kokemus opetti, että vaikka tekee läksynsä perusteellisesti, virhearviointeja tulee uudenlaisten markkinoiden ennakoinnissa. Epäonnistumiset – karvaatkin – opettavat vähintään yhtä paljon kuin onnistumiset.

Yrityksen tehtävä ja vastuullisuus yhteiskunnassa on keskiössä

Yrityksen merkityksestä ja tavoitteista on osittain eriäviä näkemyksiä. Onko yrityksen tehtävänä tuottaa varallisuutta omistajille vai jokin muu? Oma näkemykseni kantautuu jo kansakoulun opeista: yrityksen tehtävä on tuottaa yhteiskunnan ja ihmisten tarvitsemia tuotteita ja palveluita. Osakkeenomistajille tulevat tuotot seuraavat hyvin hoidettua ja asiakkaita hyvin palvelevien yritysten toimia. Lukuisat menestyneet yrittäjät ovat maailmanparantajia ja intohimoisia liiketoiminnassaan – tuotot ilmestyvät tämän innostuksen luonnollisena seurauksena. Kun itse perustin älyliikkeenalan yhtiöt, halusin, että ne voivat uusilla ratkaisuillaan vaikuttaa liikenteen ilmastopäästöjen vähentämiseen kansainvälisesti.  Tässä olen mielestäni onnistunut kohtuullisesti.

Uusien innovatiivisten yritysten rooli ilmastotalkoissamme on aivan keskeinen.  Uudenlaiset tuotteet ja liiketoimintamallit ovat välttämättömiä, jotta ilmastopäästöt ja luonnon kuormitus voidaan saada hallintaan. Näen suomalaisten yritysten, koulutuksen ja tutkimuksen aseman merkittävänä ilmastopäästöjen hillitsemisessä. Vaikka kaikista maailman nettopäästöistä Suomen osuus on 1,4 promillen luokkaa, voimme toimia esimerkkinä ja kehittää tuotteita kansainväliseen käyttöön.

Vastuullisuus yrittämisessä ja yritystoiminnassa on aina vain tärkeämpää ja korostuu menestymisessäkin. Ympäristö on otettava huomioon. Yrittäjien ja johtajien on kyettävä fokusoitumaan oleelliseen ja tekemään toistuvia valintoja. Intohimo, osaaminen ja vastuullisuus muodostavat laaja-alaisen pohjan hyvälle johtajuudelle.

Kultakynä ja erikoinen toimeksianto Nokiassa

Toimin Nokiassa pääjohtaja Kari Kairamon esikunnassa strategia- ja yritysostopuolella 80-luvun lopulla. Erään kerran Kairamo oli lähettänyt minut ostamaan Nokialle valtiollisen Matran osakkeita sen yksityistämisannissa, koska yhtiö oli edelläkävijä mobiiliteknologiassa. Tuolla matkalla Pariisissa istuin ns. Mustana maanantaina Indozues-pankin trading-huoneessa työstämässä osakekauppoja. Yhtäkkiä tuli hiljaista; Pörssit laskivat globaalisti yli 20 % ja antihintoja ei saatu määritettyä. Odoteltuani Pariisissa jonkin aikaa sain soiton pääkonttorista, että voin palata kotiin, koska Nokian johto oli tehnyt Genevessä konsortiosopimuksen Alcatelin ja AEG:n kanssa uuden digitaalisen matkapuhelinstandardin kehittämisestä. Matra oli Alcatelin kilpailija, joten sen antiin ei voitu enää osallistua. Rahoitusjohtaja Jorma Ollila oli sopinut Indozues-pankin kanssa, että he auttavat minua 250 000 markan veloitusta vastaan. Koska osakekaupat lopulta raukesivat mutta maksu oli sovittu, sain jouluna pankilta lahjaksi arvokkaan kultakynän. Jatkoin Nokialla matkapuhelinyksikön yrityssuunnittelujohtajana, kunnes myin Nokiasta Mobile Data-tuotteiston, joka johti sittemmin minut perustamaan Aplicomin, joka nousi kolmessa vuodessa Euroopan johtavaksi ajoneuvoterminaalien kehittäjäksi ja valmistajaksi.

En ole suunnitellut itse enää lähteväni perustamaan kasvuyrityksiä, vaan toivoisin voivani tästä eteenpäin jakaa kokemustani toisten yritysten ja yrittäjien hyödyksi ennen muuta hallitustehtävissä. Boardman Grown toimintaan halusin mukaan, jotta voisin oppia lisää ja pitkän kokemukseni kautta osallistua ja auttaa muita yrityksiä kasvuun. Toivon verkoston pitävän esillä teemoja esimerkiksi ympäristövastuusta ja kiertotaloudesta.