Tämä kirjoitus on alkuperäisesti julkaistu tekniikka&talous sivulla täällä
Innovaatiot ovat todistetusti tehokkain keino edistää kasvua ja uudistumista. Tehdäänkö Suomesta taas se innovaatioiden kärkimaa, johon muut itseään vertaavat?
Suomen talouden suunta on pitkän taantuman jälkeen kääntynyt nousuun. Emme saa kuitenkaan pysähtyä: Suomi on edelleen takamatkalla moniin kilpailijamaihinsa verrattuna. Tutkimusten mukaan maailmalla puolet yritysten tutkimuksesta ja tuotekehityksestä suunnataan täysin uusiin avauksiin, kun meillä Suomessa vastaava luku on 14 prosenttia. Innovaatiopohjainen talouskasvu edellyttää sekä julkisen että yksityisen sektorin mittavia investointeja TKI-toimintaan ja sen edellytyksiin.
Pääministeri Sipilän johtama tutkimus- ja innovaationeuvosto julkisti viime syksynä visionsa, jonka tavoitteena on tehdä Suomesta vetovoimaisin ja osaavin kokeilu- ja innovaatioympäristö.
Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan sekä lyhyen että pidemmän aikavälin toimenpiteitä. Innovaatiotoiminnan merkitys korostuu, kun digitalisaation ja tekoälyn tuomat muutokset ovat nopeita ja kehityksen suuntaa on vaikea tietää tarkasti. Nopeasti muuttuvassa maailmassa myös toimintamallien joustavuus on tärkeää, koska maailma muuttuu nopeasti.
TIN2030-vision selkein mitattava tavoite on Suomen julkisen ja yksityisen sektorin yhteisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan panostuksen nostaminen 4 %:n bruttokansantuotteesta. Tavoite on hieno ja kannatettava, mutta toteutus vaatii konkreettisia päätöksiä ja konkreettista tekemistä.
Emme voi onnistua ilman lisäsatsauksia sekä valtiolta että yrityksiltä. Edellä mainitun 4 % tavoitteen saavuttaminen 2030 vaatii Suomen nykyisen noin 6 miljardin euron tutkimus- ja kehitysinvestointien kaksinkertaistamista. Selvää on, että tässä tavoitteessa ei onnistuta ilman entistäkin strategisempaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Teknologiateollisuuden yritykset vastaavat tällä hetkellä noin 70 prosentista elinkeinoelämän ja 45 prosentista koko Suomen tutkimus- ja kehitysinvestointeja. Teknologiateollisuus on muidenkin teollisuusalojen ja julkisten hankintojen kautta myös julkisen sektorin innovaattorikumppani.
4 %:n tavoite ei jakaannu tasan kaikkien toimijoiden kesken. Useimmilla investointivaltaisilla toimialoilla (energia, metsä, kemia) tuotekehitys on tällä hetkellä alle prosentin liikevaihdosta. Useimpien teknologiateollisuuden yritysten tulisi vastaavasti investoida tutkimus- ja tuotekehitykseen yli 10 % liikevaihdosta. Maan hallitus voi vauhdittaa teknologiateollisuuden yritysten omia investointeja lisäämällä julkista rahoitusta yritysvetoisilla tutkimus- ja innovaatiokumppanuuksille, uusille pilottiprojekteille ja innovatiivisille hankinnoille. Yhdessä teemme maasta paremman investointiympäristön ja hankimme tarvittavat uudet osaamiset ja osaajat.
Yritysten yhteistoiminta tutkimuslaitosten kanssa on tärkeä työkalu innovaatioiden ja uuden osaamisen syntymiseen. Yritysvetoiset projektit varmistavat innovaatioiden syntymisen: keksinnöstä tulee innovaatio vasta kun se on markkinoilla ja menestyy. Toimiessaan teollisuuden kanssa tutkimuslaitokset pääsevät käsiksi yhteiskunnan kannalta keskeisiin tutkimusongelmiin ja ohjaa myös opetusta oikeaan suuntaan. Laajalla yhteistyöllä tutkimuksen hedelmät saadaan myös yhteiskunnan hyötykäyttöön.
Innovaatiot ovat todistetusti tehokkain keino edistää kasvua ja uudistumista. Siksi on tärkeää, että niihin panostetaan niin taloudellisesti hyvinä kuin huonoinakin aikoina. Nyt, kun yritysten omat investoinnit ovat kääntyneet kasvuun, on myös hallituksen investoitava. Julkinen rahoitus tunnetusti lisää merkittävästi yritysten omia tki-investointeja. Tki-rahoitus ei ole kulu, vaan investointi Suomen tulevaisuuteen.
4% tavoite asettaa Suomen kunnianhimolle oikean tason. Tehdään Suomesta se innovaatioiden kärkimaa, johon muut itseään vertaavat.
Pekka Koponen, toimitusjohtaja, Spinverse Group Oy
Teknologiateollisuus ry:n Innovaatiotyöryhmän puheenjohtaja
Boardman Grow VIP verkoston-jäsen
