Viime syksynä esitimme Risto Siilasmaan ja Mikael Jungnerin kanssa verokannustinta enkelisijoittajille. Jatkoa seurasi, kun työmarkkinoilla saavutetun raamisovun yhteydessä sitouduttiin enkelikannustimen tai yritysten t&k-toiminnan verokannustimen toteuttamiseen. Sittemmin valtiovarainministeri Urpilainen antoi Kauppalehdessä tukensa bisnesenkeleiden verokannustinmallille ja hallitus tekikin päätöksen tästä viime viikon kehysriihessään. Suomi siis ottaa konkreettisen askeleen yksityisten pääomamarkkinoiden aktivoimiseksi.
Poliittinen herääminen on silmiinpistävää: samanaikaisesti kun vasemmistolainen valtiovarainministeri halusi suurituloisille kovemmat verot (mikä on muuten ikävää), oli hän valmis tulemaan ulos enkelisijoittajien verokannustinta puoltavalla kannalla. Tämä ei ole sattumaa.
Toivorikas kuhina yrittäjien ja yritysten, Aaltoes –yrityshautomon ja Aalto-yliopiston (www.aaltoes.com) ympärillä on saavuttanut myös valtamedian ja valanut uskoa Suomen tulevaisuuteen. Toivon lisäksi myös raa`at luvut puoltavat ilmiön merkityksellisyyttä, sillä työpaikat syntyvät ennen muuta pieniin tai keskisuuriin yrityksiin. Kyseessä on Suomen tulevaisuuden kannalta merkittävä kehityskulku, sillä nykyisin globaaleille markkinoille tähtääminen ei vaadi suuryrityksen kokoa ja toisaalta onnistumalla globaaleilla markkinoilla pienestä kasvaa suuri. Tämä ei tietenkään tarkoita, että voisimme unohtaa suuryritysten kilpailukyvyn.
Toiveiden toteutuminen edellyttää sitä, että Suomi on hyvä ympäristö yrittää ja työllistää. Tarvitsemme lisäksi paitsi uusia ideoita, myös onnistunutta kaupallistamista ja kykyä viedä paketti maailmalle. Menestyksen edellytyksenä on toteutukseen kykenevän tiimin ohella myös rahoituksen saatavuus. Ilman sitä ei nopea kasvu yksinkertaisesti ole mahdollista.
Juuri rahoitus on tällä hetkellä kasvuyritysten synnyn ja kehityksen suurin haaste. Finanssikriisin jälkeen pankkirahoituksen ehdot tiukkenevat ja Suomen pääomamarkkina on kuivunut. Kasvu kuitenkin vaatii rahoitusta, eikä Suomi ole toistaiseksi kunnostautunut vireän pääomamarkkinan luomisessa. Kasvuyrittäjyyden verokannustin onkin tärkeä asia niin taloudellisesti kuin symbolisesti.
Valtion lopullisena tehtävänä ei tietenkään ole rahoittaa yritysten kasvua tai antaa verohelpotuksia sijoittajille. Valtio voi kuitenkin tunnistaa rahoitusmarkkinoiden toimimattomuuden ja pyrkiä tässä tilanteessa tukemaan niiden kasvua.
Keskusteluissa pyörineistä vaihtoehdoista enkelisijoitusten aktivoimiseksi on mielestäni FiBAN:in ehdotus ollut toimivin (www.fiban.fi). Onneksi hallitus tekikin viime viikolla päätöksen nimenomaan tämän mallin toteutuksesta. Siinä vähemmistösijoittaja saa vähentää saman vuoden pääomatuloverotuksessa puolet kasvuyritykseen tekemästään sijoituksesta. Malli vaikuttanee sijoittajien aktiviteettiin heti ja toisaalta se on varsin kustannustehokas. Samaisessa kehysriihessään hallitus päätti toteuttaa myös yritysten t&k-toiminnan verokannustimen sekä nostaa pääomasijoitusten hankintameno-olettamaa.
Vaikka rahoitus on haasteista suurin, eivät toimet pääomamarkkinoiden luomiseksi yksin riitä. Epäonnistumisista ei tule rangaista, yrittäjäksi lähtemisen tulee olla helppoa, yrittäjät on nähtävä esikuvina ja menestyksen tavoittelun (sekä saavuttamisen) tulee olla hyväksyttävää. Valtion rooli on näissä rajallinen, mutta merkitystä poliitikkojen teoilla kyllä on. Yksi askel eteenpäin otettiin 14.3.2012 kun Alexander Stubb avasi Nasdaqin pörssipäivän 27 Suomalaisen Start Up-yrityksen delegaation kera. Hetki loi monelle uskoa siihen, että vanhojen kivijalkojen horjuessakin uusi sukupolvi nousee kantamaan Suomea.
Yrittäjät, erityisesti kasvuyrittäjät, ovat porukka, jolle asiat eivät tapahdu, vaan jotka saavat asioita tapahtumaan. Yritysten toimintaympäristö riippuu politiikasta, mutta aivan samalla tavalla poliittinen toimintaympäristö riippuu yrityksistä. Nyt on päästy erittäin lähelle pistettä, jossa erinomainen vire Startup-ekosysteemissä alkaa kantaa satoa myös toimintaympäristöä parantavana politiikkana. Poliittinen tilauskanta tulevaisuudenuskolle säilyy vahvana, joten toimittajat palkittaneen jatkossakin.
Positiivinen kierre on nyt luotu, pidetään se pyörimässä.
Lasse Männistö
kansanedustaja (Kok.)
Helsinki