B2020 VIP-ryhmä sai kutsun Helsingin Pörssiin, jossa Minna Korpi kertoi meille erityisesti ”varjelluksi salaisuudeksi” jääneestä First North -markkinapaikasta. Autenttiseksi tilaisuuden teki se, että Siili Solutionsin Seppo Kuula kertoi Siilin kokemukset ja motiviit listautumisesta nimenomaan First Northiin ja Sopranon Arto Tenhunen puolestaan kertoi, miksi Soprano valitsi päälistan.

Rustasin muistiinpanoja keskusteluista ja ajattelin, että aihe saattaa kiinnostaa montaa muutakin, jotka paikalle eivät päässeet tai saaneet edes kutsua.

Pari sanaa First Northista

• Suomessa pörssissä on kaksi markkinapaikkaa: pörssilista sekä kevyemmin säännelty First North
• First North on ollut avoinna 7 vuotta
• Listan 137 yhtiöstä vain 4 on suomalaista
• First North -listalla harjoitellaan kuulemma pörssissä olemista ennen päälistalle siirtymistä
• First North tarjoaa päälistan edut, mutta listautumisvaatimukset ovat päälistaa kevyemmät:
  • Ei IFRS-vaateita
  • Ei toimintahistoriavaatimusta
  • Uusikin yritys voi hakea rahoitusta pörssistä First Northin kautta
  • Ei vaatimusta finanssivalvonnan tarkastamaan esitteeseen, kevyempi yritysesite riittää
  • Sopii yrityksille, jotka tavoittelevat alle 5 meur rahoitusta ja siihen riittää 100 omistajaa

Vuonna 2013 First Northiin listautui 18 uutta yritystä. Suomesta listautui vain yksi (Taaleritehdas). Minna Korven mukaan suomalaiset ovat vähän arkoja listautumaan vaikka sijoittajat kaipaavat suuremman riskin kohteita. Yleinen harhaluulo on, että yrityksen pitäisi listautuessaan olla iso. Ruotsissa on kuulemma listattu start upejakin. Liikevaihto on listautuneissa yhtiöissä ollut minimissään 4 meur, mutta liikevaihtovaateita ei First Northissa ole. Kysymys on siitä, mikä vetää markkinoilla.

Ruotsissa päälistalle on siirrytty muutaman First North -vuoden jälkeen. Sijoittajille listautuneista yrityksistä on saatu hyviä pihvejä. Esimerkiksi Bjorn Borgin nimeä kantavan yrityksen markkina-arvo First Norhilla oli listautuessa 7 meur. Muutama vuosi listautumisesta, päälistalle siirtyessä, yrityksen arvo oli huimat 376 meur! Melkoiset tuotot sijoittajille!

Putkesta on mennyt 180 yhtiötä, joista Helsingin Pörssin paikalla ollut porukka muisteli 16 poistuneen listalta joko yritysostojen tai esimerkiksi konkurssien kautta.

Soprano päälistalla

Sopranon toimitusjohtaja Arto Tenhunen kiteytti pörssin hyvin: ”Toimiva pörssi on talouselämän elinvoimaisuuden näyteikkuna.” Tehnunen on varsin pörssiuskollinen ja omien muistiinpanojeni perusteella ymmärsin, että kipinä tähän syntyi Datafellows-aikoina, kun nykyisin F-Securena tunnettu yhtiö päätti listautua. Soprano listautui päälistalle usean prelista-vuoden jälkeen 2014 alussa.

Tehnusen kokemuksia:

• Ensimmäinen järkytys (arkiseen tekemiseen) oli se, mitä saa ja ei saa sanoa tai tehdä, eli listautumisen tuoma sääntely
• Lainsäädäntö tekee pörssiyrittämisestä kallista. Listautumisen kustannukset ovat Tehnusen mukaan heille noin 100 000 euron kieppeillä vuositasolla
• Sopranolle kustannukset ovat kuitenkin tulleet moninkertaisesti takaisin, sillä yrityksen nopea kasvu ei olisi mahdollista ilman pörssilistautumisen suomia etuja rahoituksesta uskottavuuteen ja medianäkyvyyteen
• Sopranossa alettiin harjoitella IFRS:ää jo vuoden 2004 tienoilla, kun raportointi otettiin käyttöön ”ihan vaan huvikseen”
• Yritys on tehnyt paljon yritysostoja ja bisnes on selvästi ryhdikkäämpää raportoinnin ansiosta
• Arton mielestä listalle ja yrityksille tekisi terää, jos sinne saataisiin enemmän parin millin start upeja

Siili First Northissa

Siili Solutionsin motiivi listautumisessa ei ollut rahoituksen saamisessa vaan parempien osaajien rekrytoinnissa. Siilin toimitusjohtaja Seppo Kuula kertoi, että First North -lista sopii Siilille paremmin erityisesti kevyempien raportointivaateiden vuoksi. Siilin bisneksen koko tekee yrityksestä vielä sykähtelevän ja kvartaaliraportoinnin volatiliteetti saattaisi helposti johtaa sijoittajia harhaan. Puolivuosittainen raportointi kertoo todellisemman kuvan Siilin tilanteesta.

Kuulan kokemuksia:

• Listautumisen vaikutukset ovat olleet merkittävät: rekrytointi on huomattavasti helpompaa ja Siili on onnistunut houkuttelemaan aiempaa enemmän myös todella kovia osaajia
• Sääntely on tarjonnut bisnekselle hyviä prosesseja ja systematiikkaa; kunnon prosessien avulla toiminta etenee, eikä asiat ole yhdestä ihmisestä kiinni
• Listautuminen ei ollut prosessina  vaikeaa, koska Siilillä oli hyvät asiantuntija tukena
• Yritys luovutti liikkeelle 13% osakkeista (minimi 10%) ja tämä mahdollisti sen, että esimerkiksi Siilin yrityskauppojen myötä joukkoon liittyneet työntekijäomistajat saivat ehkä ensi kertaa 10 vuoteen jotain vastiketta yrittäjäriskinotolleen. Enempää ei kuitenkaan haluttu luovuttaa, koska Siilillä on isompia kasvutavoitteita, joihin oma porukka halusi sitoutua
• Vuoden 2012 lopussa Siilin osakkeen hinta oli 7 e, nyt se on 12,5 e. Tuotto on ollut hyvää ja Siili oli listalla viime vuonna ainoa, joka jakoi osinkoa omistajilleen.
• Listautuminen maksoi Siilille 250 000 euroa ja listalla pysyminen kustantaa noin 50 000 e vuodessa. Alkuinvestointi on kuitenkin tullut takaisin parissa yrityskaupassa ja medianäkyvyys maksaa helposti vuosikustannukset takaisin
• Negatiivisia puolia on vaikeampi osingonjakokuvio sekä yrityskauppoihin liittyvät monimutkaisemmat paperikuviot. Hyvät asiantuntijat auttavat kuitenkin näissäkin.
• Vaikutukset yrityskulttuuriin ovat näkyneet enemmän tietyissä velvoitteissa pitää porukkaa pimennossa määrätyn ajan. Se on ollut joillekin välillä kivuliasta hyväksyä.