Strategia käytännön tekemiseksi OKR:n avulla

Strategia käytännön tekemiseksi OKR:n avulla

Juuso Hämäläinen, Tangible Growthin perustaja ja yksi ”Strategia arkeen OKR-mallilla”-kirjan kirjoittajista kertoi Boardman Grown jäsentilaisuudessa siitä, miten OKR-mallilla strategia ja yrityksen arjen tekeminen voidaan tehokkaasti yhdistää.

Juuso Hämäläinen (kuvassa) alusti Boardman Grown tilaisuudessa

Juuso Hämäläinen alusti Boardman Grown tilaisuudessa

OKR eli Objectives and Key Results

OKR (Objectives and Key Results) on tavoitejohtamisen malli, jonka avulla voidaan saada koko organisaatio toimimaan samaan suuntaan selkeästi mitattavin askelin.

Mallin avulla tarkastellaan mikä on yrityksen tavoite (Objective) ja kuinka näitä tavoitteita voidaan mitata, jotta päästään tähän tavoitteeseen (Key Results, avaintulokset).“Tällöin kun yrityksessä puhutaan tavoitteista ja strategiasta niin niistä puhutaan OKR:n kautta”, kertoi Hämäläinen.

Hämäläisen mukaan OKR istuu erityisen hyvin muutostilanteisiin, jossa suurin osa strategioista jää maalista. “Maailma muuttuu nopeasti ja työntekijät odottavat työltä suurempaa merkitystä, läpinäkyvyyttä ja johtamista. Tähänkin on nähty, että OKR:stä voi olla hyötyä”.

“Strateginen ketteryys ja korkeampi kellotaajuus”

Konsepti lisää läpinäkyvyyttä, vastuunkantoa ja auttaa ihmisiä keskittymään työssään oikeasti tärkeisiin asioihin. Se samansuuntaistaa henkilöstön toimintaa ja kannustaa jatkuvaan oppimiseen, sillä ihmisten panostus kohdistuu siihen, että asioita tehdään entistä paremmin.

Samalla myös henkilöstön tehokkuus paranee ja he saavuttavat tuloksia nopeammin, kun tavoitteet ovat selkeästi mielessä ja niille on aikaa. Konseptin mukaisesti toimiminen tuo johdolle ajantasaisen tilannekuvan sekä vahvistaa henkilökunnan motivaatiota.

OKR:n avulla voidaan määritellä hyvin tarkkaan ne asiat, jotka ovat toiminnan fokuksessa. Nämä asiat on johdettu suhteutettuna strategiseen pitkän tähtäimen tavoitteisiin ja vallitsevaan ympäristöön sekä yrityksen nykytilaan.

Parhaat suunnitelmat jäävät helposti suunnitelmiksi, ellei niitä fokuksen mukaisesti myös kurinalaisesti toteuteta. Jos muut asiat kuin OKR:t vaativat jatkuvasti huomiota eikä kehittämiselle jää aikaa, tarkoittaa se helposti, että ehkä ensimmäinen tavoite on vapauttaa aikaa ja rakentaa mahdollisuus viedä asioita eteenpäin.

Esimerkki tavoitteista ja avaintuloksista OKR-mallissa

Esimerkki tavoitteista ja avaintuloksista OKR-mallissa

OKR:t pähkinänkuoressa

OKR:n tekeminen lähtee useimmiten liikkeelle siitä, kun johtoryhmä tiimiytyy ja alkaa pohtimaan “miten me saamme tämänhetkisen tekemisen suhteutettua siihen mitä lopputuloksia me haemme asiakkaan näkökulmasta?”

OKR:n oppien mukaan asetetaan vuoden tavoite yritykselle ja kolmen kuukauden tavoitteet yrityksen tiimeille. “Asetetaan 1-5 laadullista tavoitetta. Tämä tarkoittaa, että siinä joudutaan oikeasti tekemään valintoja jo tässä vaiheessa”.

Tavoitteiden tulisi olla inspiroivia lähes mahdottomilta kuulostavia tavoitteita, jotka voidaan pilkkoa pienempiin mitattaviin vaiheisiin ja avaintuloksiin. Tavoitteita ei tulisi olla kerralla liikaa.

Hämäläisen mukaan usein monessa yrityksessä tehdään jopa kahdeksan tavoitetta ja tuntuu, että kaikki liiketoiminta-alueet tekevät omia tavoitteita, jolloin fokus pirstaloituu. Sen sijaan pitäisi lähteä siitä mitä yrityksen toiminnalla haetaan asiakkaan näkökulmasta keskittymättä sisäisiin siiloihin.

Asetetaan 1-5 avaintulosta per tavoite. Avaintulokset tulisi olla mitattavia ja konkreettisia ja että henkilöstö ymmärtää oman toiminnan vaikutukset siihen. Samalla tavoitteiden seurantaa tehdään viikkotasolla.

Tärkeää on jatkuva oppiminen ja toisaalta riittävä turvallisuus. Tulokseen ei tarvitse välttämättä yksin päästä, mutta apua on pyydettävä ja oppimista on demonstroitava. “Ajatusmallina on tällöin, että epäonnistumista tapahtuu vasta, jos ei uskalleta pyytää apua”, totesi Hämäläinen.