Miten maailmanparannuksesta tuli bisnestä?

Miten maailmanparannuksesta tuli bisnestä?

Kiertotalous – mitä se on ja mitä mahdollisuuksia se tarjoaa liiketoiminnalle? Boardman Grow -jäsentilaisuudessa perehdyttiin jatkuvassa nosteessa olevaan kiertotalous-ilmiöön ja kuultiin miten Vapaus.io on luonut maailmanparannuksesta bisnestä. 

Nykymaailmassa kiertotaloudelle on sijaa

“Jokaisella meistä on käytettävissä noin 1,5 globaalia hehtaaria, jossa tulisi tehdä kaikki se mitä me tarvitaan,” kertoi tilaisuuden alussa Vapaus.ion toimitusjohtaja Mikko Ampuja. Ennen Vapaus.ion perustamista, hän työskenteli 10 vuotta tutkijana ja konsulttina.

Mikon mukaan 1,5 hehtaarilta eli noin kahden jalkapallokentän mittaiselta alueelta tulisi saada kaikki mitä henkilö elääkseen tarvitsee – ruokaa, vettä, rakennusaineita, mineraaleja jne. “Tällä hetkellä suomalaiset käyttävät 6 globaalia hehtaaria eli noin kahdeksan jalkapallokentän verran maa-alaa ja näin ollen sitä käytetään paljon enemmän kuin meillä olisi varaa.”

Ihmisiltä on ylikulutuksen seurauksena loppumassa mm. vesi, öljy, maakaasu. Tämän lisäksi on havaittavissa merkkejä fosforin, hiilen ja maametallien radikaalisesta vähenemisestä. Ampujan mukaan pahin ylikulutuksen aiheuttama seuraus hinnannousun lisäksi on se, että jos historiaan on katsomista välttämättömien resurssien loppuessa ihmiset alkavat sotia.

Lisäksi maailman villieläinpopulaatio on kutistunut 68 prosenttia viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Kasvipuolella on yli 27 000 uhanalaista kasvia ja määrä kasvaa vuosi vuodelta. “Meidän tapa elää näkyy ilmastonmuutoksessa. Jos katsotaan, mikä on talouden tila niin ei voida myöskään juhlia sitä, että talous olisi niin hyvä, että voidaan perustella edellä mainittuja lukemia”. Ampuja nimesikin edellä mainitut faktat perusteeksi sille miksi meidän pitää alkaa miettiä ja muuttaa tapaamme toimia.  

Kiertotalous ei tarkoita asioista luopumista vaan uudelleen miettimistä

Kiertotaloudessa pyritään siihen, että tuotteen materiaalit ovat mahdollisimman pitkään käytössä. Pelkästään EU:n tasolla materiaalien tehokkaammalla käytöllä voidaan säästää 340 –640 miljardia dollaria.

“Kiertotalous ei tarkoita sitä, että meidän pitää luopua asioista. Miettimällä uudelleen asioita voidaan päästä tilanteeseen, joka on meille parempi,“ totesi Ampuja. Tämä vaatii erityisesti ajatusmallin vaihtoa siihen, että omistamisen sijaan ihmiset siirtyisivät käyttämään joustavia ja vaihtuvia palveluita.

Ampujan mukaan kiertotalous tarjoaa valtavasti uusia bisnesmalleja. Esimerkiksi vuokraus ja liisaus ovat kiertotalouden toimintamalleja. Suomalainen pullopanttijärjestelmä toimii myös eräänlaisena kiertotalouden pioneerina.

Lisäksi käytön optimointi, jakamistalous ja yksinkertaisesti käytettyjen tuotteiden käyttöiän pidentäminen esimerkiksi säännöllisellä huollolla edustavat kiertotaloutta.

Ampuja halusi myös itse tehdä bisnestä, joka on hyväksi niin ihmisille, kuin ympäristölle.  Hän halusi edistää fiksua liikkumista kaupungeissa ja havaitsi, ettei erityisesti yrityksille tarjota fiksua ja luonnonvaroja säästäviä kokonaisvaltaisia liikkumisen palveluita.

Sen pohjalta syntyi Vapaus.io, joka tarjoaa hiilineutraaleja vaihtoehtoja liikkumiseen, kuten sähköpotkulautoja ja -pyöriä, työsuhdepyöriä, sähköautoja, yritysten työntekijöiden yhteiskäyttöön.

Yksityiskäyttöisen auton käyttöaste on melko alhainen. Sen sijaan yhteiskäyttöautolla päästään noin sadan tunnin käyttöasteisiin. “Yksi yhteiskäyttöauto voi korvata jopa 3-20 yksityisautoa”, kertoi Ampuja. Palvelu mahdollistaa sekä käyttöiän että käyttöasteen maksimoisen ja samalla parantaa pala kerrallaan maailmaa.

Ampuja rohkaisikin Grown jäseniä miettimään toimintaansa, sillä ei ole olemassa toimialaa, jolle ei voisi kiertotaloutta soveltaa!