Autoteollisuuden uranuurtaja Henry Ford sanoi aikoinaan, ”kuka tahansa asiakas voi saada autonsa minkä värisenä tahansa, kunhan se on musta”. Maailma on muuttunut lähes täydellisesti päälaelleen sadassa vuodessa. Kuluttajasta tuli kuningas, jota teknologia kasvoi palvelemaan yhä paremmin. Silti maailmasta löytyy yhä pomoja ja johtajia, jotka ajattelevat kuin Henry Ford.
Maailman törmätessä kiihtyvällä vauhdilla aiemmin kokemattomiin haasteisiin, yritysten on pakko kehittyä tai jopa keksiä itsensä uudestaan yhä nopeammin. Olemme harpanneet teollisen maailman vakaasta järjestelmällisyydestä monimuotoiseen, hajautettuun systeemiin ja kiihtyvään kehitysvauhtiin. Pysyvätkö ihmiset tässä mukana?
Vapaa tiedon saatavuus, nokkelat uudet yritykset palveluineen ja automatisaatio luhistavat vanhoja byrokratiaan ja kontrolliin kangistuneita bisneksiä ja järjestelmiä. Työnteon jatkuva muutos ja kaikkialta puskeva epäsymmetrinen kilpailu haastavat firmoja uudistumaan sähäkämmin. Valitettavasti jopa 75% yritysten muutoshankkeista epäonnistuu. Epäonnistumisista on turha syyttää luonnonilmiöitä tai markkinoiden muutoksia, sillä onnistuminen on aina pohjimmiltaan kiinni ihmisen ajattelusta ja ihmisen luomista systeemeistä.
Miksi luovuuden pitäisi olla yritysten strategiassa ja hallitusten agendalla?
Unohdetaan hetkeksi tämän hetken hypetetyt trendisanat automaatio ja tekoäly. Sillä niidenkin taustalta löytyy ihmisen luovuus, jonka vaalimisesta on tullut elinehto monelle kasvavalle yritykselle. Luovuus on koko ihmiskunnan menestyksen alkulähde! Jokainen esine, asia, kaupunki, palvelu, innovaatio ja firma on syntynyt luovuuden avulla. Jos unohdamme luovuuden merkityksen ajattelumme taustalla ja juuressa, hidastamme automaattisesti kykyämme kehittyä ja ratkoa yritysten ongelmia. Otetaan esimerkiksi Microsoft:
“Byrokratia korvasi innovaation. Sisäinen politikointi korvasi tiimityön. Me aloimme jäädä jälkeen.”
Näin kuvasi Satya Nadella tilannetta, jossa hänestä tuli Microsoftin toimitusjohtaja vuonna 2014. Hän tiesi, että yrityksen suurin ongelma oli kulttuurissa, eli ihmisten tavoissa toimia. Sen korjaamisen hän nimesi tuolloin tärkeimmäksi tavoitteekseen. Kuusi vuotta myöhemmin voidaan todeta Nadellan onnistuneen. Markkina-arvoltaan 300 miljardin dollarin hiipuva yritys on ylittänyt biljoonan dollarin rajapyykin arvossaan Nadellan kaudella. Mitä hän teki sellaista, mitä aiempi toimitusjohtaja ei tehnyt?
“Yrityksesi tarvitsee uusia ideoita ja kykyjä, mutta ainoa mahdollisuus saada uusia ideoita ja kykyjä on rakentaa kulttuuri, joka mahdollistaa sen”.
Näin Nadella totesi muutama vuosi sitten haastattelussa. Toimitusjohtaja rakensi jatkuvasti uutta luovan ja oppivan yrityskulttuurin, mahdollistaakseen yrityksen kehityksen. Vaikka yrityksesi ei olisi varsinaisesti teknologia-alalla, on tämä neuvo kirkkaudessaan arvokas jokaiselle muutoksen kourissa painivalle bisnekselle. Kehitä uutta luovuuden avulla.
McKinseyn tutkimuksessa markkinoinniltaan luovimmat yritykset ovat myös taloudellisesti kannattavimpia. MIT Sloanin tekemä tutkimus 154 firman viiden vuoden datasta paljastaa, että uusia ideoita synnyttävällä kulttuurilla on suora yhteys kannattavuuteen.
MIT Sloanin tutkimuksessa läpimenneiden ideoiden määrä/tuhatta työntekijää kohden korreloi bisneksen kannattavuuteen positiivisesti. Valitettavasti merkittävä osa tästä datasta on salaista, mutta jo alla olevasta julkisesta tiedosta saa käsityksen luovuuden merkityksestä bisnekselle. Ideoi enemmän!
Ajattelun systematisointi
Ideoinnin ja luovan ajattelun ajatellaan usein olevan inspiraatioon sidottua ideoiden pulpahtelua tai vain joidenkin ihmisten vastuulla. Yritys, joka jättää ajattelun muutaman asiantuntijan inspiraation tai kerran vuodessa tapahtuvan kehityspäivän varaan, ei tule saamaan riittävää määrää ajatuksia jatkuvaan kehitykseen. Näin silti toimitaan yhä monissa yrityksissä, joissa ajattelu jää ns. kevyen idistelyn tasolle. Miten yrityksesi voisi kehittyä luovuutta systemaattisesti tehostamalla?
On olemassa monisystemaattinen luova prosessi, jonka avulla innovaatiota ja luovuutta voi lähestyä hyvin paljon tehokkaammin ja järkevämmin. Tärkeää on pilkkoa ajattelun eteneminen loogisiin paloihin ja ajattelua tukeviin menetelmiin. Innovaatioiden kehittämisessä ihmisen ajattelun kumpaakin vaihetta, divergenssia ja konvergenssia, tulee käyttää hyväksi oikeissa vaiheissa. Prosessin alussa hankimme riittävästi tietoa, jotta kaikille syntyy riittävä ymmärrys siitä miksi ideoidaan ja mikä voisi olla tavoite.
Kuvitellaanpa, olemme kehittämässä yrityksen kulttuuria. Jotta ymmärrämme tilanteen riittävän selvästi on porauduttava näkyvän ongelman takana oleviin isompiin ongelmiin. On aina järkevämpää ratkoa syitä kuin oireita, näin säästymme monilta turhautumisilta pinnallisia kehityshankkeita kohtaan. Kun olemme yhdessä löytäneet riittävän merkittävän ongelman, voimme lähteä yhdessä laajentamaan ajattelua ideoiksi ja suunnitelmaksi.
Jokainen yritys kehittyy ongelmia ratkovien uusien ideoiden avulla. Mutta uudet ideat eivät synny tyhjiössä vaan ajattelumme on kytköksissä aina tunteisiimme. Jos johtaja ymmärtää luovan ajattelun mekanismeja, hän pystyy rakentamaan tilaa ja maaperää ihmisten uusille ajatuksille. Jos johtaja taas ei osaa poistaa luovan ajattelun tiellä olevia näkymättömiä esteitä, hän hidastaa yrityksen kehitystä tietämättään. Luovan ajattelun esteistä dramaattisin lienee myrkyllinen työilmapiiri, josta on puhuttu merkittävästi viime aikoina.
Vanha kunnon Maslow sijoitti luovuuden ihmisen tarvehierarkian ylimmälle tasolle. Monen perusasian pitää siis olla kunnossa, ennen kuin voit odottaa työyhteisön ajattelevan luovasti. Yhteiskehittämisen puolesta puhuvat lähes kaikki, mutta sen vaatimukset unohtuvat usein.
Varmista siis, että ihmisillä on turvallinen olo töissä, heitä arvostetaan, kuunnellaan ja tuetaan. Luo kulttuuria, jossa tunteet ovat sallittuja, virheet otetaan asioina, joista kaikki voivat oppia, eikä esimerkiksi henkilökohtaisuuksina. Vahvista yhteistyötaitoja jopa niinkin yksinkertaisilla asioilla kuin käytöstapojen opettelulla. Yhteenkuuluvuuden tunne ja tarve tulla kuulluksi ovat avaimia innovatiiviseen, oppivaan ja kasvavaan työyhteisöön.
Vahvistakaa uutta luovaa innovatiivisen kasvun kulttuuria
- Purkakaa ajattelun valtarakenteet, eli vanhanaikainen käsitys siitä, kuka omistaa ajattelun ja kenellä on oikeus olla oikeassa. Mitä vähemmän yritys antaa egoille ajattelun valtaa, sen paremmin yhteinen ajattelu luistaa ja yritys kehittyy. Ihmisten kasvu yrityksen mukana tapahtuu vain, jos kaikki kokevat saavansa olla aidosti mukana muutoksessa. Ota jokainen työntekijä matkalle oppimaan innovatiivista ajattelua ja synnyttämään uusia ideoita.
- Opetelkaa pois jatkuvasta rationaalisesta ajattelusta. Jotta työntekijöiden luova ajattelu ja innovatiiviset ideat voivat syntyä, on tehtävä tilaa kaikenlaisille ajatuksille. Tärkeintä on ymmärtää, että ihmisiä ei pidä arvioida ajattelun tai ideoiden laadun perusteella. Luovimmat ihmiset ovat hyvin harvoin “hulluja neroja”. Todellisuudessa heillä on korostunut kyky leikitellä ajatuksilla ja mahdollisuuksilla, ilman liiallista itsekriittisyyttä. Oppiminen luovaksi ja innovatiiviseksi tapahtuu opettelemalla systemaattisesti pois jatkuvasta kiireestä ja kriittisestä ajattelusta.
- Tehkää erehtymisestä läpinäkyvää eli parasta oppimista. Kun ihmiset kokeilevat ja oppivat uusia asioita, ovat kömmähdykset ja virheet tärkeä osa kasvua ja kehitystä. Valtaosa yritysten ongelmista on yrityksen sisäisiä haasteita. Vanhanaikainen ajattelu rankaisemisesta ongelmien ratkaisijana sammuttaa herkästi koko yhteisön halun oppia ja kokeilla uutta. Päinvastoin, yrityksen kulttuurin on autettava ihmisiä tulemaan paremmiksi virheiden kautta. Parhaassa tapauksessa yrityksessä jopa palkitaan kovimmat kasvajat, eli ihmiset kömmähdysten takana. Kasvua on siellä, missä on halua oppia ja kokeilla!
- Tehkää suurimmista ongelmista koko yrityksen kehityksen moottori. Monen yrityksen helmasynti on ongelmien lakaiseminen maton alle asioiksi, joista ei vain puhuta. Tai jos puhutaan, ei puhuta avoimesti, vaan pienissä ryhmissä. Valitettavasti tämä on yksi niistä inhimillisistä syistä, jotka huomaamattomasti jarruttavat yritysten kehitystä jopa dramaattisesti. Johtajalla voi mennä vuosia ymmärtää mitä yrityksessä todella tapahtuu, jos hän jää yksin asian kanssa. Kun yritys haluaa todella kehittyä ja menestyä, nämä asiat on kaivettava ja nostettava kaikessa kipeydessäänkin esille ja hoidettava kuntoon. Systemaattinen ihmisten kekseliäisyyttä vahvistava innovaatioprosessi antaa niin hallitukselle, johdolle, kuin työntekijöillekin työkaluja ja varmuutta innovoida kaikenlaisia ongelmia kumoon tehokkaammin.
- Muodostakaa datan ja trendien avulla terävämpi kuva maailmasta ja asiakkaiden tarpeista. Ohjatkaa ihmisten ajattelu kohti valittuja strategisia kärkihankkeita. Synnyttäkää arvoa asiakkaille ihmiskeskeisen ajattelun avulla. Merkittävä osa yrityksistä ei tee ajattelun suuntausta riittävän terävästi ja hukkaa näin melkoisen määrän ajattelun energiaa haahuiluun. Ajattelu on toki aina hyväksi, mutta ajattelun tehostaminen ja tukeminen on todistetusti kannattavaa bisnestä.
Ihmisellä on periaatteessa rajaton määrä luovuutta käytössään. Kyse on systemaattisesta harjoittelusta tai sen puutteesta. Jokaisen yrityksen kannattaa kehittää kykyä ratkoa ongelmia luovan ajattelun keinoin. Näin mahdollistuu jatkuvan kasvun kulttuuri. Uutta parempaa syntyy, olipa sitten kyse yrityksen strategiasta tai sen toimeenpanosta.
Brando Louhivaara on yritysten ideointikykyä valmentavan Kollabollan toimitusjohtaja ja toinen perustajista. www.kollabolla.fi
Johanna Lehtonen on Boardman Grown hallitusjäsen, Kollabollan toinen perustajista sekä asiakaskokemusjohtaja Nostemediassa. www.kollabolla.fi