Miksi johtajan kannattaa kiinnostua digitaalisesta johtajuusviestinnästä?

Miksi johtajan kannattaa kiinnostua digitaalisesta johtajuusviestinnästä?

Kun ennen johtajan viestintään riittivät face-to-face, puhelin ja maili, nykyisin sidosryhmät odottavat johdolta tiedottamisen sijaan vuorovaikutusta myös sosiaalisissa konteksteissa. Johtajat ja organisaatiot alkavat olla itsessään medioita, joilla on viestit ja seuraajansa.

Edellä mainituilla asiat vaikuttavat sekä johtajan että organisaation mainekuvaan. Maine on yritysten suurimpia omaisuuseriä, jolloin ylimmässä johdossakaan ei voida sanoa, että ” digitaalinen vuorovaikutus ei kosketa meitä.” Aihetta kannattaakin tarkastella strategian näkökulmasta.

Yritysjohto on vielä digitaalisesti melko näkymätöntä, vaikka se voisi edistää brändiä ja viestiä strategista suuntaa. Johtajan on hyvä pohtia, mitkä kanavat sopivat hänelle ja tukevat parhaiten organisaation tavoitteita aika- ja kustannustehokkaasti.

Sidosryhmät odottavat johtajilta suuntaa, mihin ollaan menossa.

On riskianalysoinnin paikka, mitä seuraa, jos viestinnällinen johtajuus ulkoistetaan vain tukifunktioiden hoidettaviksi? Tämä johdon ja yritysten hallitusten on tehtävä, jotta ulospäin lähtevä sanoma on kristallinkirkas koko organisaatiolle.

Sosiaalinen media mielletään helposti pelkäksi viihteeksi. Sisältö kuitenkin ratkaisee, ei kanava tai teknologia. LinkedIn on täynnä johtajia ja Twitterissäkin heitä on kourallinen, mutta vain harva jakaa relevanttia sisältöä tai esittää näkemyksiään. Syitä ovat esimerkiksi analyyttinen johtajaprofiili, esimerkkien puute, pelko vaikeista kysymyksistä tai tunne hukatusta työajasta. Moni ei myöskään tiedä, mitä somessa viestittäisi.

Pääsääntöisesti digissä ei ole kuitenkaan kyse rahasta tai ajasta, vaan sen merkityksen oivaltamisesta. Pelko ei myöskään saisi ohjata johtajan tekemistä, vaan uteliaisuus.

Konkretiaa: Johtaja voi jakaa somessa profiililtaan organisaationsa tuottamaa materiaalia (esim. HR, viestintä, markkinointi, myynti, tuotekehitys). Johtajan esimerkki antaa mandaatin muillekin organisaation edustajille, joista osa alkaa vapaaehtoisesti välittää ja kuratoida viestejä omille sidosryhmilleen. Niissä kerrotaan esim. uusista tuotteista ja palveluista, tulevista tapahtumista, uutisista, nimityksistä, otetaan kantaa ajankohtaisiin ilmiöihin tai arvioidaan tulevaisuutta ja annetaan kiitosta sidosryhmille. Iso osa sisällöstä on saatavissa tukifunktioista, säästäen siten johtajan aikaa.

Mitä tästä voi seurata? Ensinnäkin johtajalla on erilaisia seuraajia kun organisaation viestinnällä, jolloin kontaktipinta laajenee. Parhaimmillaan syntyy lumipalloilmiö, jossa organisaatiostaan ylpeät ihmiset viestivät laajoille sidosryhmille. Voidaan puhua jo lähes ilmaisesta markkinointikoneistosta, joka on samalla tuntosarvet sidosryhmien odotuksista.

Onnistuminen edellyttää strategista keskustelu siitä, minkälaisia rooleja ja viestejä, missäkin kanavissa ja mihinkin teemoihin osallistuen, hyödynnetään. Tavoitteet ja pelisäännöt on oltava selkeitä. Tässä ollaan johtajuuden ytimessä.

Digitaalista johtajuusviestintää ei pidä ajatella projektina tai IT-investointina, vaan mindset-muutoksena. Kyse on pienistä, johtajuutta ja strategiaa edistävistä toimenpiteistä, joissa rahalla ja ajalla on pieni osuus. Merkittävintä on oivallus ja halu muuttaa johtamiskäyttäytymistään pala kerrallaan. Siitähän menestymisessä on kyse, emme ole koskaan valmiita.

Ylimmän johdon diginäkyvyys vahvistaa brändiä ja antaa selkänojaa markkinoinnille, myynnille, asiakaspalvelulle ja henkilöstöhallinnolle.

Tärkeää on myös edelläkävijyyden maine ja vaikutus diginatiivisukupolviin. Osalle heistä et ole olemassa, jos et jätä digitaalista jalanjälkeä. Kyse on myös valinnoista; minkälaisia työntekijöitä, yhteistyökumppanuuksia ja asiakkuuksia haluamme. Jos tavoittelemme toimialamme ykköspaikkoja, emme voi jättää viestinnän mahdollisuuksia hyödyntämättä.

Digitaalisen johtajuusviestinnän tarjoamat mahdollisuudet kannattaa arvioida aidosti sekä hallitus- että johtoryhmätasoilla. Johtajuuden paalupaikkoja on tarjolla. Rooli ei välttämättä kuulu toimitusjohtajalle, mutta jonkun johtoryhmätasolta kannattaa se ottaa. Jos siihen ei tartuta strategisella otteella, syntyy tyhjiö, jonka täyttää luultavasti kilpailija.