Miksi digitalisoituminen on niin vaikeaa?

Miksi digitalisoituminen on niin vaikeaa?

Vaikka digitalisoitumisen haasteet ovat jo nyt muodostumassa monen yrityksen pahimmaksi painajaiseksi, niin elämme vasta muutoksen alkua. Gartner ennustaa, että vuoteen 2017 mennessä 20% kaikista markkinajohtajista menettää ykköstilansa yrityksille, jotka on perustettu vuoden 2000 jälkeen. Suomessakin käytännössä kaikki uudet työpaikat syntyvät pieniin ja uudenlaisiin yrityksiin. Tästä huolimatta moni vakiintunut yritys epäröi edelleen lähtötelineissä – pitäisikö startata vai ei?

Digitaalisessa kilpajuoksussa suuremmilla yrityksillä olisi etuja, mitkä tulokkailta puuttuvat: pääoma, resurssit, suhteet ja toimialatieto. Mutta olemassa olevien etujen merkitys on mitätön, jos yrityksellä ei ole halua hyödyntää niitä luomalla uusia liiketoimintamalleja tai rakentamalla uusia palveluita, koska se samalla kannibalisoi jo olemassa olevaa liiketoimintaa. Tämä juuri jättää uusille haastajille oven auki.

Yritysten pitää ymmärtää myös, että pahin kilpailija ei ole enää naapurin Kolehmainen, vaan kovimmat haastajat tulevat oman toimialan ulkopuolelta. Asiakaslähtöisiä pilvipalveluita kehittävien uusien ketterien softafirmojen tuntuu olevan paljon helpompaa omaksua perinteisen fyysisen maailman haasteet kuin päinvastoin.

Miksi sitten monet vakiintuneet yritykset reagoivat niin hitaasti? Miksi ne haluavat pitää kiinni vanhentuneista teknologioista, tuotteista ja palveluista, kun digitalisoitumisen mahdollisuudet omaksuneet toimijat hurmaavat asiakkaat uusilla innovaatioilla?

Merkittävin syy on ylimielinen asenne. Startuppeja ei pidetä potentiaalisena uhkana ennen kuin ne ovat pystyneet saamaan aikaan perinteisissä mittareissa näkyvää liiketoiminnallista vaikutusta. Ja silloin on liian myöhäistä reagoida.

Johtoryhmät hakevat kompromisseja ja yrittävät neutralisoida uusia ideoita suuremmalla innolla, kuin mitä ovat valmiina pienimpäänkään muutokseen. Ongelma on yleensä asenteissa ja kulttuurissa, eikä teknologisissa haasteissa.


 

Cap Gemini on yksilöinyt viisi keskeisintä syytä, miksi vakiintuneiden yrityksien on niin vaikeaa reagoida disruptioon:

1. Liian hidas päätöksenteko

Kiihtyvä teknologinen kehitys, yhä isommat määrät informaatiota ja muuttuvan toimintaympäristön mukanaan tuomat lisääntyneet riskit ovat entisestään hidastaneet johtoryhmien kykyä tehdä päätöksiä.

2. Itsetyytyväisyys olemassa oleviin liiketoimintamalleihin

Monet yritykset eivät osaa kuvitella uutta todellisuutta, jossa vanhat liiketoimintamallit eivät enää ole kilpailukykyisiä, joten ne eivät edes tunnista tarvetta muuttua. Mutta uudet liiketoimintamallit eivät välitä historiasta tai perinteistä.

3. Nykyisen liiketoiminnan kannibalisoimisen pelko

Vaatii todella vaikeita päätöksiä ja kovaa johtamista lähteä kannibalisoimaan liiketoimintaa, jolla on rakennettu yrityksen tähänastinen menestys. Mutta jos ei itse tee sitä, tulee joku muu ja tekee sen.

4. Kannattavuuden romahtamisen pelko

Monilla uusilla digitaalisuuteen perustuvilla liiketoimintamalleilla on pienemmät marginaalit kuin perinteisissä bisneksissä. Lisäksi digibisneksessä investoinnit pitää tehdä paljon etupainotteisemmin ja aggressiivisemmin kuin perinteisessä suunnitelmataloudessa. Tämä asettaa talouden riskinotolle aivan erilaisia haasteita, kuin mihin perinteiset kvartaalikapitalismissa eläneet yritykset ovat tottuneet.

5. Olemassa olevat organisaatiot ja toimenkuvat eivät skaalaudu muutokseen

Perinteisiä organisaatioita johdetaan tiukoilla toimenkuvilla ja siiloissa, joissa päätöksenteko on hierarkista ja joissa jokainen vastaa vain omasta tontistaan. Digitaalinen asiakas sen sijaan näkee yrityksen yhtenä kokonaisuutena poikki koko organisaation välittämättä siitä, kuka ja missä tekee mitäkin, kunhan asiat hoituvat. Uusia digitaalisia liiketoimintamalleja ei pysty istuttamaan vanhoihin organisaatio- ja johtamismalleihin.

 

Tärkeää on ymmärtää, että transformaatioprosessi ei ole yksittäinen ”IT-hanke”, vaan se on muutosjohtamisprosessi, jossa yrityksen jokaisella osalla on oma tärkeä roolinsa.

-Tuomo Luoma

Boardman2020 hallituksen jäsen