Työelämässä on puhuttu viime vuosina paljon työn imusta ja sen vaikutuksista. Työterveyslaitoksen mukaan työn imu on käsite, joka kuvaa työhön liittyvää innostusta ja iloa – myönteistä tunne- ja työmotivaatiotilaa (Työterveyslaitos 2019).

Työn imulle tyypillinen kokemus – tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen – ilmenee myös, kun arjen työn merkitys ja tarkoitus ovat selvät ja linjassa omien henkilökohtaisten tarpeiden ja tavoitteiden kanssa. Kun työn perimmäiseen tarkoitukseen on vahva tunneside, on työlle myös mielekkäämpää omistautua.

Mikä voima toiminnan olemassaolon tarkoituksella onkaan!

Ennustankin, että tulevaisuuden työyhteisöissä korostuu ennen kaikkea tarve jaettuun merkityksen kokemukseen ja että strategian rinnalla yhteisten merkitystekijöiden rooli toiminnan suunnannäyttäjinä korostuu.

Koska ihmiset ovat yksilöitä, voi merkitystekijöitäkin olla monia. Kiinnostavaa on löytää jaetut – yhteiset merkitystekijät.

Työnantajan näkökulmasta tämä tarkoittaa investointeja ihmisiin – osallistavaa merkitystekijöiden kirkastustyötä ja jatkuvaa, systemaattista kommunikaatiota näistä johdetusti. Todennäköisesti tämän seurauksena myös tavoitteellisempaa, parempaa ja tuloksekkaampaa toimintaa – vahvempaa työn imua.

MERKITYSTÄ ETSIMÄSSÄ

Boardman Grow’n Kaaoksesta kasvuun -hanke sai tänään jatkoa Helsingissä, kun satapäinen kasvuyrittäjien joukko pohti jälleen kasvun haasteita ja pullonkauloja. Tällä kertaa hasan & partners groupin round table -keskustelun äärellä pohdittiin juurikin työn merkityksen ja tarkoituksen voimaa liiketoiminnan moottorina. Sitä suurempaa tarinaa kaiken ytimessä.

Meitä oli paikalla kymmeniä eri alojen pioneereja, asiantuntijoita ja pitkän linjan yrittäjiä. Monella yrittäjällä oli selkeä kuva yrityksensä olemassaolon tarkoituksesta (rahalliset ja taloudelliset merkitykset poislukien). Kuitenkin, vain muutama uskoi koko henkilöstönsä tuntevan ja jakavan tämän merkityksen kokemuksen – samat merkitystekijät.

Tutkimukset osoittavat, että brändit, joilla on vahva olemassaolon tarkoitus ja merkitys menestyvät paremmin. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi merkittävästi parempaa menestystä markkinoilla, markkinaosuuden kasvua tai systemaattisesti parempaa osakemarkkinoiden kehitystä. (Jim Stengel Group 2019.)

Kysymys kuuluukin, olisiko aika keskittyä yhteisten merkitystekijöiden tunnistamiseen? Uskon, että merkitystekijöissä piilevät todelliset kilpailuedut – kasvun vauhdittajat.

Blogi on julkaistu alunperin hasan partners Groupin blogissa 24.5 ja sen on kirjoittanut Tea Saloranta.