Lisää kärsimättömyyttä – ja nopeasti, kiitos!

Lisää kärsimättömyyttä – ja nopeasti, kiitos!

Kärsimättömyys on aikaansaamisen synonyymi.  Valtaosa maailman merkittävistä aikaansaannoksista kuten gravitaatioteoria, höyrykone ja tämä kirjoitus ovat syntyneet kärsimättömyyden ansioista.

Suomessa kärsimättömyyttä pidetään syntinä. Kärsimättömyyden vastakohta ei kuitenkaan useimmiten ole kärsivällisyys vaan kärsimys. Kärsimystä meillä tällä hetkellä riittääkin ihan kotitarpeiksi: valtio velkaantuu kiihtyvällä tahdilla, isot yritykset siirtävät työpaikkojaan edullisemman kustannustason maihin. Ei kuitenkaan kannata tehdä mitään, vaan odotetaan vaan kärsivällisesti vuotta 2040, jolloin lineaarisella menolla yksikään suomalainen ei enää ole töissä yksityisellä sektorilla.

Yksityisellä sektorilla kaikkein kärsimättömimpiä tulisi olla yritysten omistajien. Kärsivällinen markkinoiden mukana kasvaminen ei ole pelkästään hölmöyttä, vaan sitä voi pitää myös yhteiskunnallisesti tuomittavana. Markkinaosuutta menettävä yritys tuottaa asiakkailleen muita vähemmän lisäarvoa ja tulee varmasti vähentämään työvoimaansa lähitulevaisuudessa.  Jokaisen yrityksen tulee olla joko akuutissa saneeraustilanteessa tai siltä pitää vaatia kannattavaa markkinoiden kasvua suurempaa kasvua juuri nyt.  Näin voidaankin sanoa, että yritys, jolla ei ole kasvustrategiaa, ei ole strategiaa ollenkaan.

steamerHallitustyössä yrityksen kärsiessä keskustelu kääntyy toimitusjohtajaan. Olen oppinut, että kriittisen keskustelun käynnistymisestä toimitusjohtaja vaihdetaan seuraavan kahden vuoden kuluessa yhdeksän kertaa kymmenestä. Valitettavasti tämä kärsivällisyys lisää yrityksen ja omistajien kärsimystä merkittävästi.

Myös digitalisoituminen helpottaa entisestään nopeaa aikaansaamista ja toisaalta laskee kokeilun kulua.  Liiallisen suunnittelun kustannuksella useimpia asioita voi jo kokeilla, jolloin asia kehittyy moneen kertaan markkinoilta saadun erehdyksen ja opin kautta.

Lisää kärsimättömyyttä – ja nopesti, kiitos!