Mediassa, niin sosiaalisessa kuin perinteisessäkin, vellovat päivästä toiseen negatiivissävytteiset keskustelut. Puhutaan työn tuottamattomuudesta, säästämispaineista, työaikojen pidentämisestä, osaamattomuudesta ja kykenemättömyydestä ymmärtää globaalia kehitystä, hyödyntää digitalisaatiota sekä vastata vahvaan kansainväliseen kilpailuun.
Usein asiat esitetään uhkakuvina, kyseenalaistaen suomalaisten taidot ja kyvyt. Toki kannustaviakin ja positiivisessa sävyssä toimitettuja kirjoituksia julkaistaan, mutta ne tuntuvat jäävän vahvasti negatiivisempien uutisten varjoon. Verkon klikkijournalismissa menestyvät yhä vain raflaavammat otsikoinnit – negatiivisuus myy.
Esittämällä asiat negatiivisesti voidaan saada aikaan myös positiivisia vaikutuksia, kuten toivottua herättelyä epäkohtiin, sisuuntumista ja tahtoa osoittaa, etteivät asiat nyt noin huonolla tolalla ole. Pidemmällä ajalla negatiivinen uutisointi ja viestintä aiheuttavat kuitenkin tunnetta siitä, että ei tämä taida oikeasti enää tästä parantua millään, ehkä on parempi vain lopettaa yrittäminen. Kuvaan astuu kyynisyys.
Kyynisyys on negatiivista, vailla toivoa paremmasta olevaa, kyseenlaistamista, joka levitessään syövyttää ja rapauttaa yrityksissä kulttuurin harmaaksi ja ankeaksi. Kyynisyys aiheuttaa apatiaa, lamauttaa ja saa pudottamaan hanskat tiskiin ja istumaan työpäätteellä lasittunut katse odottaen vapauden koittavan taas kello neljä.
Yrityksissä käydään taistelua kyynisyyttä vastaan ihan joka päivä eikä kukaan voi vain päättää, että meidän yrityskulttuuriin eivät nyt vaikuta ulkopuolelta tulevat negatiiviset viestit, sillä yrityksen kulttuuri muotoutuu ja muokkaantuu päivittäin ihmisten kohtaamisten ja niistä jäävien muistijälkien mukaan.
Parasta lääkettä kyynisyyttä vastaan on kannustava ja tukeva ilmapiiri. Tällöin johtajan, esimiesten sekä myös työntekijöiden yksi tärkeimmistä työkaluista on kyky ja herkkyys tulkita ympärillä olevien ihmisten tunnetiloja ja tunnistaa signaaleja negatiivisuudesta ja mahdollisesta luovuttamisesta. Empatia voittaa apatian.
On tärkeää, että jokainen yrityksessä tietää olevansa tarpeellinen ja toivottu osa isompaa yhteisöä ja myös ymmärtää miksi ja minkä eteen töitä yhdessä tehdään. Ja on hyvä muistaa, ettei mikään tapa niin nopeasti motivaatiota kuin tunne epäoikeudenmukaisesta toiminnasta työyhteisössä.
Uskon, että resepti suomalaisten yritysten oikeaan kansainvälisestikin kannattavaan tuottavuusloikkaan löytyy ihan jokaisesta yrityksestä ruohonjuuritasolta, se lähtee arjen valinnoista ja siitä miten kohtaamme toisemme ja miten omalta osaltamme viestimme – positiivisesti kiittäen ja kannustaen vaiko negatiivisesti toistemme heikkouksia korostaen.
Ei anneta kyynisyyden tappaa inspiraatiota ja innostusta, joita niin palavasti yrityksiimme kaipaamme.
– Johanna Lehtonen
Kirjoittaja Johanna Lehtonen on Boarman2020 VIP-jäsen, yrittäjä ja asiakkuusjohtaja Carat Finlandissa. Johanna on elänyt ja hengittänyt digitaalista maailmaa yli 16 vuotta ja katsoo maailmaa vahvasti kohtaamisiin, asiakasymmärrykseen sekä empatiaan uskoen. Johanna inspiroituu muutoksesta ja pohtii sekä kirjoittaa markkinointiin, viestintään, johtamiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen liittyvistä aiheista ja ilmiöistä.
Blogi: http://johannalehtonen.blogspot.com Twitter: @jolehtone
