Kiitos on kasvuyrittäjän voimavara

Kiitos on kasvuyrittäjän voimavara

Ja lopussa kiitos seisoo on vanha suomalainen sanonta ja taas se aika vuodesta, jolloin on tapana kiittää niin asiakkaita, kumppaneita kuin työntekijöitäkin kuluneesta vuodesta. Mutta miksi jakaa hyvää ja kiitosta vain kerran vuodessa? Suomalaista työelämää parjataan toisinaan palauteköyhäksi ja kiitosta jaetaan säästellen, vaikka kiittämisellä sekä positiivisella palautteella on todetusti valtava voima. Voisimmeko lisätä kiittämisen kulttuuria yrityksissämme?

Blogin kirjoittaja Kirsti Laasio

Kiittäminen tuo arvostusta ja luo huomaavaisuutta

Kuten tänä syksynä olemme saaneet Boardman Grown tapahtumissa kuulla, että kasvun yhtenä tärkeänä tekijänä voidaan pitää voittavaa tiimiä, joka on sitoutunut työhönsä ja kokee työn olevan merkityksellistä. Kokeaksemme, että työllämme on tarkoitus, tarvitsemme palautetta ja kiitosta edesauttamaan työn merkityksellisyyden tunnetta. Jos ja kun työt etenevät, eikä kukaan kerro mitä se kasvuyritykselle tai asiakkaalle merkitsee, motivaatio työtä ja itsensä kehittämistä kohtaan helposti heikkenee.

”Kokeaksemme, että työllämme on tarkoitus, tarvitsemme palautetta ja kiitosta edesauttamaan työn merkityksellisyyden tunnetta.”

Se miten organisaatiossa jaetaan kiitosta, kertoo paljon yrityksessä vallitsevasta työkulttuurista ja ilmapiiristä. Kiittäminen on myös kohteliasta käytöstä, joka edellyttää vuorovaikutustaitoja niin kiitoksen antajalta kuin vastaanottajaltakin. Parhaimmillaan kiitos energisoi, synnyttää työn imua sekä kannustaa kehittymään ja kehittämään asioita. Kiitoksen antaminen on toisen ihmisen ja hänen työnsä arvostamista.

Kasvuyrityksissä onneksi osataan iloita menestyksestä ja jaetaan kunniaa tekijöille. Kun kasvuyrityksissä riittävästi harjoitetaan ja opitaan kannustamisen sekä kiittämisen taitoja, hyvä yhteisöllisyys työpaikoilla todistetusti lisääntyy ja kasvun edellytykset vahvistuvat. Kukapa ei mieluummin tekisi työtä kannustavassa ja positiivisessa kasvun ilmapiirissä kuin negatiivisessa. On todettu, että aktiivisen palautekulttuurin työyhteisöt myös yltävät tuottavampiin työsuorituksiin ja varmemmin kasvuun. Tuskin mikään on parempaa strategiaymmärryksen levittämistä kuin myönteisen palautteen antaminen niistä asioista ja onnistumista, jotka vievät organisaatiota haluttuun suuntaan.

Palaute on taitolaji

Kun toisten työn myönteinen huomioiminen on työpaikalla arkipäivää, kannustavaa tai rakentavaa palautetta ei edes tarvitse erotella. Palautetta toivotaan ja samalla sitä jännitetään. Psykologisella turvallisuudella on tällöin iso merkitys ja sellaisessa kulttuurissa korjaavankin palautteen vastaanottaminen on helpompaa. Meidän kaikkien on hyvä janota palautetta. Sen avulla voimme kehittää osaamistamme ja tulla paremmaksi omassa työssämme kohti kasvua. Palaute vuorovaikutuksen osana on polku potentiaalin kirkastamiseen.

”Kun toisten työn myönteinen huomioiminen on työpaikalla arkipäivää, kannustavaa tai rakentavaa palautetta ei edes tarvitse erotella.”

Palautteen antaminen on taitolaji, mutta niin on sen vastaanottaminenkin. Ilman avointa palautekulttuuria työyhteisömme eivät kehity. Ja jos palautetta ei muuten saa, niin sitä voi ja kannattaa pyytää. Kirjoitin jokin aika sitten artikkelin suoran ja rehellisen palautteen voimasta, ja olen opetellut itsekin kysymään proaktiivisesti palautetta omasta työstäni. Pyrin olemaan aidosti kiitollinen rehellisestä palautteesta ja arvostan, kun kollega tai hallituksen puheenjohtaja antaa tarvittaessa palautetta mitä voisin esimerkiksi tehdä vastedes paremmin. Se tarkoittaa, että he ottavat minut ja tekemiseni vakavasti ja tahtovat parasta. Palautteen avulla voidaan yleisesti vahvistaa toimivia tapoja, auttaa löytämään ratkaisu ongelmaan tai saada aikaan toivottu muutos.

Miten lisään luontevaa palautteen antoa ja kiittämistä arkeen?

  1. Opettelen huomaamaan pienetkin hyvät asiat arkipäivässä. Kerron toiselle, mitä hyvää olen hänen tekemisessään huomannut.
  2. Olen rehellinen, vilpitön ja aito. Sanon vain sitä, mitä oikeasti tarkoitan. Teeskennelty kiitos ei saa hyvää aikaan.
  3. Annan kiitoksen välittömästi, kun siihen on vähänkin aihetta. Vältän kiitokseen puettuja taka-ajatuksia. Kiitos voi olla lahja, jonka toinen saa ilman vastalahjaa.
  4. Kiitän kiitoksesta. Yritän nauttia kiitoksesta ja opettelen pois vähättelevistä sanonnoista kuten “no ei tämä nyt mitään ihmeellistä ole” tai “eipä kestä”.
  5. Teen kiittämisestä ja positiivisen palautteen antamisesta jokapäiväisen tavan – niin työssä kuin vapaa-ajalla. En säästele.

Kiittämisellä on iso voima

Liiketoiminnan kumppaneita ja työyhteisön jäseniä huomioiva ja kannustava, ystävälliseen kanssakäymiseen perustuva johtamis- ja työyhteisökulttuuri voi muodostaa merkittävän kilpailuedun. Työntekijöiden kokema huomaavaisuus sekä saama positiivinen luovat pohjan työyhteisön keskinäiselle luottamukselle ja psykologiselle turvallisuudelle, joilla on suuri merkitys työyhteisön luovuudelle, innovatiivisuudelle ja ennen kaikkea rohkeudelle kokeilla uusia asioita ja tapoja tehdä työtä. Nämä, jos mitkä vaikuttavat positiivisesti yrityksen kykyyn tuottaa tulosta kasvun matkalla.

”Liiketoiminnan kumppaneita ja työyhteisön jäseniä huomioiva ja kannustava, ystävälliseen kanssakäymiseen perustuva johtamis- ja työyhteisökulttuuri voi muodostaa merkittävän kilpailuedun.”

Meistä jokainen voi osallistua kannustavan kiitoskulttuurin rakentamiseen, sillä kiitoskulttuuri edellytä juurikaan taloudellisia investointeja tai työkaluja. Voimme kiittämällä ja aidolla palautekulttuurilla vaikuttaa moniin merkittäviin ja kauaskantoisiinkin asioihin. Kiitos on siis kasvuyrittäjän pieni ja samalla suuri asia.

Kiitos sinulle Boardman Grown jäsen, kun olet edistänyt tänäkin vuonna kasvun kulttuuria Suomessa sekä tarjonnut vertaistukea ja inspiraatiota kasvuyrittäjiemme yhteisössä. Lupaamme, että kasvuyrittäjänä ja -johtajana et koskaan jää yksin.

Boardman Grown hallituksen puolesta toivotan sinulle rentouttavaa joulunaikaa ja menestyksekästä tulevaa vuotta kasvuyrityksellesi!

Blogin kirjoittajasta

Kirsti Laasio on kansainvälisen kokemuksen omaava liiketoimintajohtaja ja on niin kasvuyritysten neuvonantajana kuin hallituksen jäsenenäkin edistänyt kansainvälistymistä sekä tuonut asiakaskeskeisempää liiketoimintamallia ja työntekijäkokemuksella johtamista suomalaisiin kasvuyrityksiin. Kirsti toimii myös Boardman Grown hallituksessa, jonka missiona on edistää kasvun kulttuuria ja osaamista Suomessa.