Suomessa on paljon puhetta start-up –yrityskentästä ja heti perustamisesta lähtien vahvaa kansainvälistymistä tavoittelevista born global –yrityksistä, joihin panostamisen uskotaan tuovan tarvittavan kasvun ja kansantalouden hyvinvoinnin. Näiden ”uusien Nokioiden ja Angry Birdsien” menestyksen merkitys on asenteellisesti suuri, mutta taloudellisesti ja työllistämismielessä ne edustavat vain pientä joukkoa suomalaisesta yrityskentästä.
Keskimäärin suomalaisissa yrityksissä kannattavuutta pidetään selvästi kasvua tärkeämpänä tavoitteena. Boardmanin laajan Kasvua omistajuudella –tutkimuksen mukaan tästä poikkeavat ainoastaan enkeli-sijoitteiset yritykset sekä ne yritykset, joissa pääomasijoittaja on vähemmistöomistajana. Perheyritykset ja pörssiyhtiöt painottavat kannattavuuden voimakkaasti kasvun edelle. Tutkimukseen osallistunut perheyrityksen toimitusjohtaja kuvaa suhtautumista seuraavasti: ”Ensisijaisesti orgaaninen kasvu kotimaassa on hyväksyttävää. Tarkoitus on, että ei vaaranneta saavutettua yrityksen varallisuusasemaa”.
Kansainvälinen kasvuun tarvittavaa riskinottohalua on korkeintaan puheissa, ei päätöksissä. Kannattavuuden ylikorostaminen tarkoittaa sitä, että otetaan tehot irti yritysten nykyisestä toiminnasta, mutta yhteiskunnallisestikin kovin kaivattu yrityskasvu jää toteutumatta.
Tutkimustuloksissa yllättävää on se, että yritysten hallitukset ovat kasvuhakuisempia kuin toimitusjohtajat. Vastoin joitakin vallalla olevia käsityksiä hallituksen roolina ei olekaan isoegoisten toimitusjohtajien liiallisen riskinoton valvonta, vaan hallitukset joutuvat pikemminkin patistamaan toimitusjohtajia kasvuun. Hallitukset ja niiden puheenjohtajat tasapainottelevat kasvu- ja kannattavuustavoitteiden välillä, mutta toimitusjohtajien ajatukset kääntyvät kannattavuuteen, vaikka kasvu olisi strateginen päämäärä.
Merkityksensä on palkitsemis¬käytännöillä, jotka painottavat tulospohjaisia bonuksia kasvuun sidottujen kannustimien sijaan. Viime kädessä omistajien tulee huolehtia siitä, että kasvutavoitteet ovat omistajien tahtotilan mukaisia, eivätkä ole alisteisia esimerkiksi palkkaneuvottelu¬kysymyksille toimitusjohtajien neuvotellessa kasvutavoitteita alaspäin bonuskeskusteluissa. Yksi merkittävä nopeimmin kasvaneita yrityksiä erottava tekijä onkin se, että omistajat osaavat olla oikeissa asioissa vaativia ja edistää haastavien tavoitteiden asetamista.
Ajatukset tulisi kohdistaa aitoon mietintään kasvun ja kannatta¬vuuden merkityksestä yrityksessä. Kannattavan kasvun mielellään ottavat kaikki, mutta jos – ja usein kun – valintoja on näiden välillä tehtävä, ohjaavatko niitä yrityksen ja sen omistajien tahtotila vai esimerkiksi toimitusjohtajan palkitsemiskäytännöt?
Lisätietoja: tutkimuksen tekijä kauppat.tri Esa Matikainen, Boardman Oy, esa.matikainen@boardman.fi
Kauppatieteiden tohtori Esa Matikainen toimii osakkaana, hallituksen jäsenenä ja johtotehtävissä valikoiduissa kasvuyrityksissä. Matikainen on Boardman Oy:n partneri ja Boardman 2020 –ryhmän hallituksen jäsen.
Boardmanin Kasvua omistajuudella –tutkimus toteutettiin yhteistyössä Finpron, Perheyritysten liiton, Hallitusammattilaiset ry:n, FiBANin, Suomen pääomasijoitus¬yhdistyksen ja Pörssisäätiön kanssa. Tutkimukseen saatiin yhteensä 350 vastausta, joista 55 käsitteli pörssiyhtiötä, 130 perheyrityksiä, 44 pääomasijoitteisia yrityksiä sekä 117 muita omistajayrittäjä-/tiimivetoisia yrityksiä. Vastaajina olivat omistajayrittäjät, hallituksen jäsenet ja puheenjohtajat, toimitusjohtajat sekä muut yrityksen omistajiin ja johtoon kuuluvat tahot.