“Pitäisikö kansainvälistymistä aikovalta yritykseltä vaatia ajokortti? Inssissä pitäisi esittää kansainvälistymiselle edes jonkinlainen suunnitelma. Suunnitelman tekemisessä on käytetty asiantuntijaa, jolla on kokemusta kansainvälistymisestä. Yrityksellä on advisor tai hallituksen jäsen, jonka kanssa on tehty yhteistyötä jo jonkin aikaa, ja joka on tehnyt kansainvälistymishankkeen jo aikaisemmin, onnistuneesti. Maata kuopii jo kohdemaan tunteva, vetovastuinen ihminen.”
Blogin kirjoittaja Tuuli Paasilehto toimii Senior Headhunterina InHunt Groupissa.
M Roomin CEO ja yrittäjä Markku Kosonen johtaa Suomessa, Pohjoismaissa ja USAssa toimivaa 250 parturin yhteisöä. M Room on kestävän parturitoiminnan edelläkävijä, jolla on yhteensä 75 liikettä. Franchising-yrittäjien palveluista nauttii 40.000 asiakasta kuukausittain – “Ilman ajanvarausta”.
Palveluyritys vai teknologiayritys – M Room pohtii identiteettiään ja näkee, että liikevaihdon kaksinkertaistaminen aivan lyhyellä aikavälillä on vasta seuraava porras kansainvälistymisen tikkailla, ei taivaspaikka.
Olemme tunteneet Markun kanssa jo jonkun hetken, mutta valmistautuminen Boardman Grown seminaariin tarjosi mahdollisuuden kysyä vihdoinkin, millainen on ollut kahdeksan vuoden tie siihen, mitä M Room nyt edustaa kansainvälisesti.
Tarina on innostava. Eikä tosiaan sen vuoksi, että siinä puhuttaisiin vain onnistumisista.
Tarina on innostava. Eikä tosiaan sen vuoksi, että siinä puhuttaisiin vain onnistumisista. Itse asiassa Markku alkaa heti pohtia, että kansainvälistyminen ei ole kyllä mikään itseisarvo useimmille yrityksistä.
”On ihan ok olla ja pysyä Suomen parhaana, mutta huikea mahdollisuus kansainvälistyminen liiketoiminnan kehittymiselle on. Se pakottaa nostamaan koko liiketoiminnan ihan uudelle tasolle.
Inspiroivinta kansainvälistyminen on ihmiselle, joka on enemmän prosessi- kuin lopputulosorientoitunut. Pienemmälläkin varustuksella – pääomat ja muut puitteet – pääsee matkalle mukaan, kun on tavoite oikeassa mittakaavassa, tahtoa, avoin mieli, riittävästi käytännöllistä osaamista ja edes jonkinlainen suunnitelma.
Kansainvälistyminen on mahdollista lean-maailmasta tutulla MVP- ajattelulla (minimum viable product), kun on avarakatseisuutta hyväksyä virheiden tekeminen ja valmius oppia ja tehdä johtopäätöksiä nopeasti omista virheistään.”
Väistämättä headhunterina korvani terästäytyvät, kun Markku mainitsee advisorit, hallituksen jäsenet ja kansainvälistymisen kohdemaan vetovastuiset avainhenkilöt.
“On ihan turha kuvitella, että näiden henkilöiden valitsemisessa tehtävän profilointi olisi läpihuutojuttu. Advisorilla tai hallituksen jäsenellä pitää olla kokemusta kansainvälistymishankkeista. Mutta ei välttämättä sinun toimialallasi. Kohdemaan vetovastuisella on oltava ymmärrys toimialasta, paikallinen verkosto ja erinomainen kielitaito. Rekrytointi on ihan jäätävä riski, joka lauetessaan voi olla koko liiketoiminnalle fataali!”
Asiantuntijan avulla profilointi on nopeampaa ja riittävä leveää. Kohdemaan headhunterin avulla pääsee ilman omia verkostoja nopeammin kiinni paikalliseen osaamiseen ja voi varmistaa, että tehtävän ja yrityksen houkuttelutekijät ovat kohdemarkkinaa puhuttelevat.
Kohdemaan headhunterin avulla pääsee ilman omia verkostoja nopeammin kiinni paikalliseen osaamiseen ja voi varmistaa, että tehtävän ja yrityksen houkuttelutekijät ovat kohdemarkkinaa puhuttelevat.
“Kaikkein tärkein onnistumisen edellytys kansainvälistymisessä on oikeat ihmiset oikeilla paikoilla”.
Avunpyytämiseen pitää olla nollarima. Jos rahoitusta ei ole satojen tuhansien konsulttipalkkioihin, vuosien varrella tehty, verkostoituminen ja vastavuoroinen auttaminen tarjoaa asiantuntevaa sparrausta monipuolisiin tilanteisiin.
“Loppujen lopuksi yrityksen kansainvälistymiseen tarvitaan päätös kansainvälistymisestä. Se on helpompi tehdä, kun taskussa on ajokortti ja horisontissa siintelee jotain houkuttelevaa, mitä kohti lähteä ajamaan.”
Ajatus ajokortista on Markulle muodostunut matkan varrella – olisiko maailmanvalloitus ollut helpompaa vai olisiko sillä päässyt suoraan kiihdytyskaistalle?
“Virheitä voi ja pitää tehdä – mutta muiden ei tarvitse tehdä samoja virheitä kuin sinä olet tehnyt.”
Blogin kirjoittajasta
Tuuli Paasilehto (OTL, VT, EMBA) työskentelee Senior Headhunterina InHunt Groupissa. Hän on toiminut asiantuntijan, keskijohdon ja maajohtajan tehtävissä finanssialalla. Tuulin erityisosaamiset liittyvät vankasti muutosjohtamiseen, liiketoiminnan saneeraamiseen (Lean Six Sigma Black Belt), johtoryhmien rakentamiseen, organisaatioiden osaamisen ja mittaamisen kehittämiseen sekä strategiseen valmentamiseen. Tuuli on myös aktiivinen toimija viihde- ja musiikkialalla sekä koulutus- ja tutkimustoiminnassa. “Intohimoni on yhdistää osaajia ja yrityksiä toimialojen turhaan rajoittamatta.”
