Niin, Suomi tarvitsee kasvuyrityksiä. Mutta samalla rahoituksen saaminen on vaikeutunut. VC-rahastoja on harvassa ja ne pyrkivät fokusoitumaan tiukemmin. Perinteisesti VC-rahastoja vapaammin toimineet bisnesenkelit puolestaan ovat alkaneet järjestäytyä ja sijoittaa yhdessä. Näiden seikkojen seurauksena sijoituskoot ovat saattaneet kasvaa ja sijoittajatahojen lukumäärät kutistua. Pienyhtiöt jäävät yhtälön tuloksena helposti nuolemaan näppejään.
Siirryttyäni investointipankkiiritoimintaan ja yritysostoihin keskittyneeltä uraltani joukkorahoituksen pariin, olen alkanut ottaa kasvurahoituksen henkilökohtaisesti. Nykyään pyöritän täysipäiväisesti Pohjois-Euroopassa toimivaa Invesdor-joukkorahoituspalvelua, jonka kautta pyrin kantamaan korteni kekoon. Boardman 2020:n aamiaistapaamisen merkeissä keskityttiinkin tällä kertaa siihen miten osakepohjaisella joukkorahoituksella voidaan ohittaa vahvat, etabloituneet rahoitusrakenteet ja antaa enemmän valtaa yrittäjälle.
Joukkorahoitus on vielä kovin uusi ilmiö, joten hyviä kysymyksiä nousi esille paljon. Suurimmat esiin nousseet aiheet olivat 1) joukkorahoitusta hakevan yrittäjän kokemat hyödyt ja haitat sekä 2) joukkorahoituskentän pelisäännöt.
Pienomistajat: voimavara vai vaiva?
Verrattuna VC- tai enkelirahoitukseen, joukkorahoituksessa yrittäjän on mahdollista puhua paljon laajemmalle yleisölle ja luoda brändilähettiläitä, jotka suosittelevat yritystä omille verkostoilleen. Hienon esimerkin tästä esitti Juridia Bützow Oy:n Elina Koivumäki, joka omistaa Pradan osakkeita. ”Mahtavaa ostaa Pradan tuotteita, kun on osakkeenomistaja”, hän totesi, minkä lisäksi omistajana liikkeessä asiointi johtaa hänen mukaansa usein mieltä lämmittäviin asiakaspalvelutilanteisiin.
Joukkorahoitukseen sisäänrakennetun markkinointiaspektin lisäksi joukkorahoituksen nähtiin kenties paremmin säilövän yrittäjän kontrollia yrityksestä. Bisnesenkeleillä ja VC-sijoittajilla on usein tiukat vaatimukset, ja yrittäjän neuvotteluasema ei aina ole hyvä. Vision+:n Tero Ojanperä totesi kontrollin keskittämisen muistuttavan ”isojen yritysten maailman tuomista pieniin yrityksiin”, viitaten johtoryhmien haluun pitää ohjakset käsissään.
Susanna Rantanen Heebo.fi:stä nosti esille hyvän huomion koskien tilannetta, jossa joukkorahoitusta saaneella yrittäjällä onkin yhtäkkiä satoja tai jopa tuhansia pienomistajia, joiden hallinnointi voi osoittautua rankaksi. Tero Ojanperä ehdotti, että tätä hoitamaan voisi perustaa väliyhtiön. Joukkorahoitusalustat pyrkivät toki helpottamaan hallinnointia, mutta huolenaihe on validi ja päätös palaa loppupeleissä siihen, kumman yritys kokee painavan enemmän vaakakupissa: joukkorahoituksen markkinointiaspektin vai uusien osakkeenomistajien hallinnoinnin työmäärän.
Paljon vielä avoimia ovia
Joukkorahoituskentän pelisäännöt hakevat yhä muotoaan, mikä tarkoittaa toistaiseksi vielä paljon avoimia ovia ja epävarmuutta. Neljän joukkorahoituksen laajan luokan (rewards, donations, equity ja debt) lisäksi nämä luokat jakautuvat vielä omiin alaluokkiinsa, jotka taistelevat keskenään valta-asemasta. Keskustelussa nousi tiettyjä osakepohjaisen joukkorahoituksen malleja, joihin keskustelijat suhtautuivat eettisesti varauksella.
Lisäksi listaamattomien osakkeiden kauppapaikan puute todettiin osakepohjaisen joukkorahoituksen kasvua hidastavaksi tekijäksi. Listaamattomien osakkeiden likviditeetistä ei nykyisellään voida vielä puhua, sillä niiden edelleen myyminen on vaikeaa. Ongelma on tiedostettu, ja ainakin meillä Invesdorilla pyritään ratkaisemaan haaste lähitulevaisuudessa.
Lopuksi
Aamiaisen lopuksi todettiin, ettei joukkorahoitus sovi kaikille yrityksille, vaan yrittäjän täytyy pohtia joukkorahoituksen plussat ja miinukset omalla kohdallaan. Joukkorahoituksessa nähtiin kuitenkin paljon potentiaalia, varsinkin startup-yritysten ensimmäisenä rahoituskanavana tai jo kehittyneemmän yrityksen rahoituksen kanavana. Ala hakee yhä muotoaan, ja paljon on vielä näkemättä. Joukkorahoituksen ei kuitenkaan tarvitse jäädä irralliseksi saarekkeeksi, sillä se ei tule täysin korvaamaan VC- ja enkelitoimintaa. Sen sijaan joukkorahoitus voi toimia VC- ja enkelikentän kanssa yhteistyössä. Kaikkien yhdistävä tarkoitus on kuitenkin tukea kasvuyrityksiä.
Kiitos kaikille aamunavaukseen osallistuneille!
Lasse Mäkelä
Lassea tämän jutun kirjoittamisessa auttoi Invesdorin Mikko Savolainen.
Invesdor.com
Tämä juttu on Boardman 2020 VIP-ryhmän Aamunavausten tuotosta. VIP-ryhmä on aktiivisesti B2020-tapahtumissa ja toiminnassa mukana olevien kasvuyrittäjien sekä kasvuyrittämisen kanssa tekemisissä olevien oma ryhmä. Aamunavaukset ovat VIP-ryhmän oma tapahtuma, jossa kokoonnutaan aamupalan ääreen keskustelemaan kiinnostavista teemoista. Aamunavaus-toiminnasta vastaa B2020:n Susanna Rantanen.