Menestyminen digimaailmassa vaatii yritysten johtamiselta ja koko päätöksentekoketjulta uudenlaista otetta ja näkökulmia. Yhtenä Boardman-osaamisverkoston kehittämishankkeena kokosimme Harri Koposen johdolla asiantuntijoista, yritysjohtajista ja yrittäjistä koostuvan ryhmän, joka tarkasteli maailman vaikutusta yritysten päätöksentekoon ja johtamiseen. Pohdinnoissa korostui erityisesti Ison Unelman, asiakaskokemuksen, tiimien ja yksilöiden sekä yrityskulttuurin merkitys. Näitä tärkeimmiksi koettuja periaatteita ja esimerkkejä eri toimialoilta on kuvattu tässä esitteessä. Johtaminen digimaailmassa Top 10 -esite

Boardman selvitti myös laajemmalla tutkimuksella yhdessä Finpron kanssa, millaisia valmiuksia suomalaisilla yrityksillä on menestyä digiajassa.

Tulokset 88 yrityksen edustajan vastausten perusteella kertovat, että heikoimmalla mallilla on tekemisen tahti – 24/7. Töitä tehdään edelleen perinteiseen malliin kahdeksasta neljään. Välineiden puutteesta ei ole kyse. Enemmän on kyse siitä, löytävätkö ihmiset yrityksen unelmasta itselleen merkityksen ja kulloinkin tarkoituksenmukaiset toimintamallit, jonka pohjalta liiketoiminta pyörii kellon ympäri aikaan ja paikkaan katsomatta. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että pääomasijoitteiset yritykset ovat muita huonompia Ison Unelman suhteen. Pelkkä raha ei riitä unelmaksi.

Teknologia muuttaa toimintaa

Vastaajien eri rooleja tarkasteltaessa havaitaan, että erityisesti toimitusjohtajat ja johtoryhmän jäsenet kritisoivat yrityksen kykyä toimia 24/7 ja kykyä nähdä miten teknologia muuttaa maailmaa. Digimaailmassa yrityksen on oltava tavoitettavissa ja asiakkaalle läsnä 24/7. Aika ja ajoitus ovat ratkaisevia ja aikaikkunat lyhyitä. Päätökset on tehtävä nopeasti.

Ymmärrykseen teknologian vaikutuksista tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Digitaaliset ja fyysiset tuotteet, palvelut ja palvelualustat konvergoituvat. On mietittävä, miten fyysinen ja digitaalinen maailma yhdistetään parhaalla mahdollisella tavalla. Kyse ei ole innovaatioyksikön kehitysajatuksista, vaan laajemmasta ymmärryksestä, jota yrityksessä on syytä olla myös hallitustasolla.

Toimialoista ohjelmistot ja digitaalinen media ovat luonnollisesti etunenässä näkemässä muutosta. Valmistava teollisuus laahaa toistaiseksi perässä, vaikka hyviä esimerkkejäkin on kuten Kemppi, KONE, Framery tai Ponsse metsäteollisuudessa.

Entä tietoturva

Tutkimustulokset antavat myös aihetta miettiä, onko turvallisuus ja sen merkitys mielletty yrityksissä riittävän laajasti. Tieto on yrityksen voimavara, jota tulee sekä jakaa että suojata. Yksilötasolla on varmistettava, että jokainen tietää mitä turvallisuudella yrityksessäsi tarkoitetaan. On huolehdittava, että turvallisuus on tarkoituksenmukaisesti hoidettu ja jatkuvasti kunnossa, mutta sitä ei saa käyttää tekosyynä uudistusten tekemättä jättämiselle.

Nopeimmin kasvaneet yritykset näkevät digitalisaation puhtaasti mahdollisuutena eikä uhkana ja hyödyntävät nämä mahdollisuudet selvästi muita yrityksiä paremmin kaikissa osatekijöissä. Mielenkiintoisena poikkeuksena ovat nollakasvua odottavat yritykset, joissa töitä tehdään kyllä 24/7 (korkein arvosana), mutta yksin, eikä ymmärretä, että arvosana arvo syntyy vuorovaikutuksessa asiakkaiden, henkilöstön ja oikein valittujen kumppaneiden kanssa.

Hyvin pienissä yrityksissä tiimit, kulttuuri ja asiakaskokemus ovat hyvällä mallilla. Omistajayrittäjät ovat eri vastaajarooleista positiivisimpia. Haasteet ja kasvukivut alkavat kuitenkin heti kun yrityksen kokoluokka kasvaa. Heikoimmat arvosanat näissä teemoissa atantoivat itselleen pitkään toimineet perheyritykset. Uusiutumisvauhtia, riskinottohalua ja Isoja Unelmia kaivataan, jotta digimaailma ei aja ohi.

Kannattavimmilla yrityksillä liiketoimintamallien muutokset ovat heikommin menestyviä yrityksiä paremmin hanskassa ja ne ovat jo oivaltaneet, että arvo syntyy vuorovaikutuksessa eikä yksin puuhastelemalla!