Kun olin 2000-luvun alussa toiminut yritysten konsulttina ja yrittäjänä jonkin aikaa, törmäsin suomalaisiin peliyrityksiin, joiden tavoitteena oli laajentaa toimintaa ja päästä maailmalle. Heidän uskalluksensa ja innostuksensa lähteä oli aivan toista luokkaa verrattuna silloisiin softayrityksiin, ja koin, että asian edistämiseksi olisi ehdottomasti tehtävä jotain. Perustimme Neogamesin, joka on sittemmin toiminut suomalaisen peliteollisuuden viennin edistämisessä ja alan kehittämisessä.
Kokemus oli äärimmäisen opettavainen, ja oli ilo nähdä, kuinka nuoret yrittäjät painoivat maailmalle ja tulivat merkittävien tulosten kanssa takaisin. Silloinen yleinen mantra nimittäin oli, ettei suomalainen ohjelmistofirma voinut lähteä Amerikkaan. Epäonnistumisen riski olisi ollut liian suuri, varsinkin nuorelle ja kokemattomalle yritykselle. Pelifirmat menivät varoituksista piittaamatta, tekivät kaiken niin kuin ”ei olisi pitänyt”, ja menestyivät ennennäkemättömällä tavalla. Menestyksen avain oli mielestäni nimenomaan poikkeuksellisessa asenteessa.
Radikaaleistakin muutoksista selviää
Tyypillisesti uran vaikeimmat haasteet liittyvät toimivan yrittäjäryhmän tai johdon kesken muodostuviin umpikujiin. Kun pitää muuttaa suunnitelmia, joskus radikaalistikin, henkilökohtaisesti asiaan sitoutuneille muutos voi olla hyvin vaikea. Kyseessä voi olla täysin ulkoinen ja yrityksen toimintaan liittymätön asia kuten sairastuminen tai jopa kuolema, epäonnistuminen strategiassa tai yksittäinen henkilö. Usein tilanteissa on mentävä ihon alle ja uskaltauduttava vaikeisiin keskusteluihin, ja itselläni on kokemusta jopa yhtiökumppaneiden sairauksista ja kuolemantapauksista. Tärkeää on muistaa, että kaikesta kuitenkin selviää.
Kun vertaa 2000-luvun alkuun, jolloin olin ensimmäistä kertaa start-up ja kasvuyrityskentässä mukana, positiivista muutosta on tapahtunut paljon. Omaamme nykyään kulttuurin, jossa kokeneet yrittäjät jakavat mielellään tarinoita ja kokemuksia, ja menestystarinoita voi lukea lehdistä. Tarvitsisimme sitä vielä enemmän, ja haluan korostaa, että kyseessä on ennen kaikkea kulttuuriasia, jossa kehitetään uskallusta ja rohkeutta, ei järjestelmä, jossa pohditaan työn järjestelyä tai rahoitusta.
Yrityskentän kehittäminen vaatii rohkeutta
Parhaiten kulttuuri istutetaan, kun ihminen on riittävän nuori. Käsitykseni mukaan yrittäjyyskoulutus on nyt pinnalla kouluissa ja lukioissa, ja odotan innolla sitä, miten asiat muuttuvat, kun uusi, yrittäjämyönteinen sukupolvi siirtyy yritysmaailmaan. Toivon tietenkin myös vanhemmalta sukupolvelta innostusta motivoitumaan sekä rohkeuteen että avoimuuteen. Olen nähnyt monia hyviä johtajia, kaikki keskenään erilaisia, mutta yhdistävä tekijä hyvissä johtajissa on oman itsensä ja omien rajoitteidensa hahmottaminen ja hyväksyminen. On tärkeää kyetä luomaan myös muutosta, oli toimintatapa mikä tahansa.
Kymmenen vuotta sitten olin jo muutaman vuoden ajan kokeillut yrittäjyysasioita, ja törmäsin innostaviin ihmisiin, mutta sitä tapahtui melko harvoin. Sain silloin tietää verkostosta, joka kantoi tuolloin vielä nimeä Boardman2020. Oli valtavan hienoa kohdata ihmisiä, jotka olivat todella innostuneita omasta asiastaan ja halusivat olla apuna muille. Kymmenen vuoden aikana toiminta on kasvanut, näkyvyys lisääntynyt, mutta toiminnan ydin on edelleen sama. Grow on kuin virkistävä ajatushautomo, jossa vallitsee avun kulttuuri ja juuri oikeanlainen luottamus, ja koen, että verkostosta on joka päivä arvoa ja hyötyä.
Teksti ja videotuotanto Emma Koivusalo