Brändistrategia kiinteäksi osaksi hallituksen toimintaa

Brändistrategia kiinteäksi osaksi hallituksen toimintaa

Yrityksen arvon kehitys on yksi hallituksen ja johdon tärkeimmistä tehtävistä ja vahvasti myös omistajien intresseissä. Brändistrategia pitäisi nostaa joka hallituksen vuosikelloon ja sen kehittymistä pitäisi seurata koko ajan.

Menestys ruokkii menestystä. Asiakkaat ja omistajat rakastavat menestystarinoita ja haluavat niiden jatkuvan. Ei ole sattumaa, että Applen markkina-arvo ylitti muutama viikko sitten maagisen 500 miljardin dollarin rajan. Toisaalta ”Interbrand Best Global Brands 2011” -listalla on vain 1 suomalainen yritys, Nokia, jonka sijoitus valitettavasti putosi merkittävästi edellisvuoteen verrattuna. Meillä on siis iso brändäämisen työmaa suomalaisten yritysten hallitustyöskentelyn näkökulmasta.

Panostaminen brändijohtamiseen on suuri mahdollisuus yrityksen omistaja-arvon kasvattamisen näkökulmasta. Maailman arvokkaimmat yritykset, kuten Coca Cola, GE, McDonalds, Disney ja Google ovat hyviä esimerkkejä systemaattisesta brändistrategian toteuttamisesta. Yhtiöiden arvot mitataan miljardeissa. Googlen tapauksessa mielenkiintoista on myös se, että yritys on vain 14 vuotta vanha.

Suomalainen huippuesimerkki brändäämisestä on tietysti Rovio ja Angry Birds, joka on kasvanut pelilatausten pohjalta, mutta myöhemmin brändilisensioinnin myötä aina huvipuistoista virvoitusjuomiin. Bloombergin mukaan yhtiöstä on tarjottu jopa 2 miljardia euroa.

Brändin rakentaminen nähdään usein isoissakin yrityksissä liian kapeasti. Se koetaan taktisena asiana, joskus jopa vain visuaalisen ilmeen määrittelynä. Brändiin liittyvät suunnitelmat ja toimenpiteet saatetaan kokea operatiivisina asioina ja ne voivat jopa puuttua hallitusten agendalta kokonaan, samoin kuin brändäämisen ymmärtäminen ylipäänsä. Tähän on tultava muutos.