5 ehdotusta, miten Suomesta tehdään kasvuyrittäjien paratiisi

5 ehdotusta, miten Suomesta tehdään kasvuyrittäjien paratiisi

Yhteenvetona voi todeta, että voimme olla ylpeitä Suomen houkuttelevuudesta alkavien yritysten ja kasvuyritysten sijoittautumisvaltiona.

Vietin syyskuussa viikon Piilaaksossa Boardman 2020 –verkoston kasvuyrittäjäryhmän mukana tutustuen paikallisiin yrityksiin, sijoittajiin ja järjestöihin. Mitkä ovat Amerikan tuliaiset, joista olisi hyötyä suomalaisen kasvuyrityskentän vauhdittamisessa?

Kasvuyrittäjien paratiisi

Vaikka tämä onkin jo klisee, niin Piilaakson energiataso on vaikuttava. Kaikkia tapaamiani ihmisiä yhdisti optimistinen ja positiivinen maailmankatsomus. Kohtaamani yritykset halusivat kaikki aidosti muuttaa maailmaa. Tämän oheistuotteena moni toki ilmoitti suoraan myös aikovansa seuraavaksi miljardööriksi.

Piilaakson alueen viimeaikainen menestys ei ole paikallisesti tuotettua, vaan se on tuontitavaraa. Yli puolet startupien perustajista on ulkomaalaisia, ja tilastojen mukaan niin ikään yli puolessa Piilaakson alueen kodeista puhutaan englannin sijaan jotain toista kieltä. Uusia innokkaita yrittäjiä saapuu jatkuvasti, ja epäonnistuneet joutuvat puolestaan kovan kustannustason vuoksi palaamaan takaisin kotimaihinsa. Tällä on saatu kerätyksi samaan paikkaan suuri määrä menestyviä yrittäjiä ja yrityksiä.

Piilaakson alueen viimeaikainen menestys ei ole paikallisesti tuotettua, vaan se on tuontitavaraa

Give Forward –ajattelutapaa korostivat kaikki tapaamani ihmiset. Sen mukaan muita yrittäjiä pitää sparrata ilman välitöntä hyödyntavoittelua, minkä lisäksi herrasmiessopimus velvoittaa sijoittamaan exiteistä saatuja varoja takaisin Piilaakson alueen alkaviin yrityksiin. Tällä hyvin epäamerikkalaisella ajatustavalla on suuri merkitys alueen yritysten menestymiseen.

Käärmeet paratiisissa

Piilaaksoa kuvataan vertauskuvin joutsenlammeksi. Kun Kaliforniassa pinnan päällä kaikki näyttää rauhaisalta ja kauniilta, niin pinnan alla jalat polkevat kovaa vauhtia.

Kilpailu hyvistä työntekijöistä on kovaa, mikä on johtanut palkkojen hurjaan nousuun ja lyhyisiin työsuhteisiin. Vaikka työntekijöitä sitoutetaan sekä yrityskulttuurilla että optioilla, niin siitä huolimatta työsuhteet jäävät usein vain puolen vuoden mittaisiksi.

Alueen kansainvälinen houkuttelevuus ja exitit ovat johtaneet siihen, että asumisen ja elämisen hintataso on karkaamassa käsistä. Monet puhuvat 100.000 USD vuosipalkasta alueen köyhyysrajana.

Kalifornian hallinto ei ole juurikaan pyrkinyt vauhdittamaan Piilaakson menestystä. Päinvastoin, hallinto ja verotus ovat monimutkaisia, minkä lisäksi veroaste on melko korkea. Jähmeät viisumikäytännöt rajoittavat osaavan työvoiman saamista alueelle.

Suomen kilpailuedut?

Suomi on monessa suhteessa startup-yrityksille ja –yrittäjille houkutteleva toimintaympäristö. Monet piilaaksolaisten kanssa käydyt keskustelut osoittivat, että suomalaisilla ja eurooppalaisilla on myös amerikkalaisten näkökulmasta hyvä maine.

Suomessa on paljon hyvää osaamista, jota on nykyisessä taloustilanteessa myös paljon vapaana. Asiantuntijoiden rekrytointi on siis helpompaa, minkä lisäksi palkkatasot ovat kohtuullisempia ja työsuhteet pysyviä. Myös muu elämisen ja yrittämisen hintataso on alhaisempi.

Verojärjestelmämme on startup-yritysten kannalta edullinen. Palkat alkavissa yrityksissä ovat yleensä suhteellisen matalia, joten progressiivinen tuloverotuksemme ei muodostu ongelmaksi. Samoin hallinnon kanssa toimiminen on melko yksinkertaista, kunhan kykenee toimimaan suomen tai ruotsin kielellä.

Suomalaisella koulujärjestelmällä on maailmalla erinomainen maine, minkä lisäksi elämänlaatua Suomessa pidetään muutenkin hyvänä. Tämä on omiaan houkuttelemaan ulkomaisia yrittäjiä perheineen Suomeen, kunhan eivät vain kavahda ilmastoamme.

Yhteenvetona voi todeta, että voimme olla ylpeitä Suomen houkuttelevuudesta alkavien yritysten ja kasvuyritysten sijoittautumisvaltiona. Kilpailukykymme on näkynyt myös käytännössä siten, että Suomeen on onnistuttu synnyttämään sangen vahva startup-kulttuuri ja –ekosysteemi.

Missä pitää parantaa?

Useimmat valtiot tällä hetkellä aktiivisesti parantavat ja markkinoivat kasvuyrittämisen edellytyksiä alueellaan. Minkälaisia konkreettisia toimenpiteitä me Suomessa voisimme tehdä voidaksemme luoda Suomesta aidosti Euroopan parhaan paikan alkaville yrityksille?

Alla viisi ehdotusta:

  1. Tarvitsemme lisää ihmisiä, jotka perustavat alkavia yrityksiä. Lähdetään edistämään Peter Vesterbackan aloitetta ja tuodaan Suomeen 100.000 ulkomaista opiskelijaa, joista mahdollisimman moni saadaan jäämään Suomeen yrittämään.
  2. Tehdään hallinnostamme ja verotuksestamme entistä yksinkertaisempia. Tehdään englannista kolmas virallinen kieli ja mahdollistetaan helppo sähköinen asiointi kaikissa hallinnon asioissa.
  3. Otetaan ilo irti suomalaisen koulutuksen hyvästä maineesta. Markkinoidaan sitä ulkomailla, unohtamatta kuitenkaan koulutuksen kehittämistä. Pidetään huoli, että koulutus vastaa myös yritysten tarpeisiin. Yhdistetään Aalto yliopisto ja Helsingin yliopisto, ja luodaan Otaniemeen suuri yhtenäinen kampusalue, jonne rakennetaan myös suuren mittakaavan toimintaympäristö alkaville yrityksille.
  4. Valitaan viisi selkeää fokusaluetta, joille yritys- ja tutkimustuet kohdistetaan. Tähdätään näillä alueilla maailman huipulle. Suomella on jo tällä hetkellä kansainvälisesti kova maine mm. pelialalla ja terveysteknologiassa.
  5. Järjestetään suora lentoyhteys Helsingin ja San Franciscon välille. Entisaikaan kasvukeskukset syntyivät hyvien liikenneyhteyksien, kuten junaratojen varrelle. Nykyisin lentoyhteyksien vaikutusta ei pidä aliarvioida.

Otetaan yhteiseksi tavoitteeksemme se, että Suomi on vuonna 2017 alkaville yrityksille Euroopan paras maa syntyä, kasvaa ja kuolla.